Kotikatuportaali kertoo ajankohtaiset hankkeet

Miksi kotikulmilla tehdään katutöitä? Mitähän nurkan taakse rakennetaan? Kehittyvässä kaupungissa tapahtuu kaiken aikaa, ja asukkaiden mielissä pyörii päivittäin kotiympäristöä koskevia kysymyksiä. Tiesitkö, että niihin saa vastaukset yhdestä nettiosoitteesta? Vuoden verran käytössä ollut Espoon kaupungin oma Kotikatuportaali kattaa kaupungin kaikki kadut. Osoitteessa https://kotikatu.espoo.fi/ avautuu kokonainen aineistojen aarrearkku.

 

Ennen digiaikaa tiedon saanti rajoittui tienvarsitauluihin ja lehtiuutisiin tai vaati peräti vierailua virastossa. Sittemmin tieto lähialueen kehityksestä siirtyi nettiin, mutta useille eri sivuille. Kotikatuportaali kerää alueelliset aineistot yhteen. Sen avulla espoolaiset voivat seurata myös Niittykummun kehitystä. 

Jos haluat tietää esimerkiksi Merituulentien ja sen lähikatujen kuulumisista, kirjoitat kadun nimen valkoiseen laatikkoon. Pääset näkemään alueen kaavoitus- ja katusuunnitelmat, tilapäiset liikennejärjestelyt ja käynnissä olevat katu- ja kaivutyöt. Saat tietää, asennetaanko kadulla esimerkiksi tietoliikennekaapeleita vai kaukolämpöputkia, ja mikä yritys työstä vastaa. Näet samalta sivulta niin alueen uutiset kuin lautakuntapäätökset ja pääset nopeasti kiinni eri aiheisiin, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien käynnissä oleviin korjauksiin.  

Portaali kerää yhteen ajankohtaista tietoa ja kertoo myös alueen palveluista. Palvelukartasta voit tarkistaa, mistä löydät lähimmän leikkipaikan, puiston, koira-aitauksen tai yleisen pysäköintialueen. Kartta antaa reittiehdotuksen ja näyttää matkan metreinä. Hieman alempaa löydät muita Espoon karttapalvelun karttoja.

Seuraa helposti naapuruston rakentamissuunnitelmia

Jos kirjoitat hakusanaksi Merituulentie, sen alle ilmestyy myös luettelo lähikaduista. Portaali vie käyttäjän koko alueen tonttien kuulumisiin suunnitelmineen ja rakentamishankkeineen.

 

Klikkaamalla luettelosta esimerkiksi Niittyportti-nimeä saat tietää, mitä on tekeillä tuolla kadulla, jonka varressa sijaitsee paloasema ja joka johtaa Niittykummun kouluun.

 

Saat selville, että paloaseman itäpuolella oleva liike- ja toimistorakennus (kuvassa) on tarkoitus muuttaa asuinkortteliksi. Syventävät tiedot hankkeen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen ja karttoineen ovat vain klikkauksen päässä.

 

OAS-suunnitelmassa jokaisen kaupunkilaisen nähtävillä on esimerkiksi tontille suunnitellut vaihtoehtoiset kerrosluvut ja rakennusten havainnekuvat.

Kaupungin omaa tuotantoa

Kotikatuportaali on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen itse kehittämä verkkopalvelu. Idean isä on ohjelmainsinööri Jussi Räty, ja koodauksesta ovat huolehtineet kaupungin softapajan Volttitehtaan koodarit. Räty ohjasi heidän työtään projektinomistajana. 

 

– Kaupungilla on mahdollisuus tilata järjestelmiä konsulttitaloilta ja kerätä kuhunkin projektiin sopivimmat henkilöt. Niin toimittiin myös tässä hankkeessa. Ylläpidosta vastaa kaupunkitekniikan keskus. Portaalin hyödyntämä aineisto kootaan automaattisesti kaupungin tietojärjestelmistä ja se päivittyy sivustolle kerran vuorokaudessa, kertoo kaupunkitekniikan keskuksen investointipäällikkö Petri Vainio (kuvassa). 

Tietoa katukunnossapidosta aurauksineen

Talven tultua asukkaita kiinnostaa myös oman kotikadun kunnossapito. Milloin katu aurataan ja onko se tänään hiekoitettu? Nämäkin asiat selviävät portaalista. 

 

Kadun nimellä saat näkyviin katujen hoidon palvelulupauksen. Esimerkiksi Merituulentien luvataan aurata neljän tunnin kuluessa siitä kun lunta on kertynyt kadulle kolme senttiä. Aamulla katu aurataan kello seitsemään mennessä. Näet, minä päivänä ja mihin kellonaikaan katu on viimeksi hoidettu. 

Osa kuntapalveluiden digitalisointia

Petri Vainio kertoo Kotikatuportaalin syntyneen nopeasti. Ideasta betaversioon kului vajaa vuosi, ja itse koodaus kesti kolmisen kuukautta. 

 

Portaali on nopeasta synnystään huolimatta monipuolinen. Se helpottaa tiedon löytämistä ja palautteen antamista. Tavoitteena oli helpottaa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia, ja se saavutettiin.

– Liian usein ihmiset heräävät vasta, kun rakentaminen on jo käynnissä. Rakentamisen alettua suunnitelmia ei enää voi muuttaa. Toivomme, että asukkaat seuraavat nyt esimerkiksi katusuunnitteluhankkeita ja kertovat ajatuksensa hyvissä ajoin, Vainio kannustaa.

Palvelu sai rahoituksen Espoon kaupungin digiagenda-ohjelmasta, jonka tavoitteena on edistää kuntapalvelujen digitalisointia.

– Muihin tietojärjestelmien kehityshankkeisiin verrattuna Kotikatuportaali oli edullisen puoleinen, 100 000 euron luokkaa, Vainio mainitsee.

Aika tuo uusia palveluja

Portaali tekee kysymisen ja palautteen antamisen helpoksi. Pääset tiedustelemaan sinua kiinnostavista asioista ja antamaan palautetta yhdellä klikkauksella, koskipa palaute kadun kunnossapitoa, liikennettä tai suunnittelua ja rakentamista. 

 

– Portaalin kehittäminen jatkuu vielä, kunhan saamme tarvittavat resurssit. Tulevaisuudessa asukas voi tilata ilmoituksia kotikadustaan suoraan sähköpostiinsa, Petri Vainio kertoo.

Painavan tiedon lisäksi portaalissa on luettavissa aluetta koskevia twiittejä. Niitä ovat kirjoittaneet sekä kaupungin toimijat että yksityishenkilöt. Näin teidät, mistä puhutaan.

Infratyöt ennakoivat asuinrakentamista Merituulentien varressa

Niittykummun ydinkeskusta muuttuu lähivuosien aikana tiiviiksi asuinalueeksi tontti toisensa jälkeen. Käynnissä olevat infratyöt ennakoivat seuraavaksi rakennettavia uusia asuinkortteleita. Kunnallistekniikkaa rakennetaan parhaillaan esimerkiksi Merituulentien pohjoispuolella metroaseman naapurissa sekä noin puolen kilometrin päässä asemasta Tonttumuorissa.

 

Kaupunkitekniikan keskuksen aluepäällikkö Emilia Lehikoinen osoittaa tonttia, jonka infratyöt eivät varmasti ole jääneet huomaamatta Niittykummun keskustassa liikkuvilta. Tontti sijaitsee Riihitontun alueella metroasemaa ja kauppakeskus Niittytoria vastapäätä. Merituulentien, Olarinluoman ja Riihitontuntien rajaamalla tontilla sijainnut vanha liikerakennus on hävinnyt maisemasta, ja tontin ovat vallanneet erilaiset työkoneet. Syksyn aikana tehtävät työt liittyvät ennen kaikkea hulevesien hallintaan.

 

Punatiilinen liikerakennus oli tuttu näky kyseisellä tontilla vuosikymmenien ajan. Talvinen kuva on vuoden 2018 helmikuulta, kun metrokeskusta rajaavat tornitalot olivat valmistuneet ja enteilivät jo tulevaa suurta muutosta myös naapurustoonsa. Asuintalojen rakentaminen tällä vanhan liikerakennuksen paikalla alkaa aikaisintaan ensi keväänä.

 

Tontille on tulossa ensivaiheessa kolme kerrostaloa. Kaava mahdollistaa kahdeksankerroksisten talojen rakentamisen tontin länsiosaan eli Olarinluoma-kadun puolelle ja viisikerroksisten talojen rakentamisen tontin pohjoispuolelle Riihitontuntien varteen. Talot rakentaa YIT.

Uusien kerrostaloasuntojen sijainti on mitä keskeisin. Lähipalvelut löytyvät naapurista Niittytorilta ja metroasema sen alakerrasta. Korttelin asukkaat pääsevät metrolla muutamassa minuutissa töihin, oppilaitoksiin ja lisäpalvelujen pariin niin itä- kuin länsisuuntaan. Autoilija puolestaan on Länsiväylällä tai Kehä kakkosella muutamassa minuutissa. Lähikoulut, Niittykummun koulu ja Uusikummun koulu, sijaitsevat aivan korttelin asuintalojen tuntumassa.

Nuttukujasta uusi asuinkatu Tonttumuoriin

Tonttumuorissa on rakenteilla uusi katu nimeltä Nuttukuja. Sen länsipuolelle nouseva uusi asuinkortteli sijaitsee paloasemaa vastapäätä Merituulentien pohjoispuolella. Nuttukuja on lyhyt katu, joka palvelee vain uuden kerrostalokorttelin asukkaita. 

 

Tontille on lupa rakentaa korkeintaan kuusikerroksisia taloja. Tulossa on sekä vuokra- että omistusasuntoja. Talot sijoittuvat kahteen ryhmittymään: osa rakennetaan Merituulentien puolelle ja osa niiden taakse, lähemmäs Haltijatontuntietä.

– Tuleva kerrostalokortteli on tähän asti ollut rakentamatonta viheraluetta. Kaavan mukaan Nuttukujan korttelialueen molemmin puolin jää vielä viheralueita, Emilia Lehikoinen kertoo ja osoittaa Nuttukujan itäpuolelle jäävää viherkaistaletta.

– Nuttukujan infratyöt käynnistyivät toukokuussa. Alueella rakennetaan muun muassa vesi- ja viemäriputkistoa. Tavoitteena on, että talonrakentajat pääsisivät tontille ensi keväänä.

Myös Nuttukujan lapsilla on lyhyet koulumatkat. Niittykummun koulu sijaitsee Merituulentien toisella puolella ja Uusikummun koulu pienen kävelymatkan päässä.

Oja ja taimenet hidastivat aloitusta

Tonttumuorin asemakaava Kotitontuntiestä Tapiolaan päin on ollut lainvoimainen kesästä 2016 lähtien, mutta rakentamista on viivästyttänyt kaupungille yllätyksenä tullut Aluehallintoviraston vesilain tulkinta aluetta halkovasta Nässelkärrinojasta.

– Nässelkärrinoja kerää hulevesiä suurelta alueelta ja purkaa niitä Gräsanojaan. Gräsanoja on osa Niittykummun alkuperäistä luontoa ja siinä kasvaa taimenia. Aluehallintovirasto on tulkinnut ojan kutualueineen arvokkaaksi kaupunkipuroksi. Kaupungin tuli hakea Aluehallintovirastolta vesilupa Nässelkärrinojan putkittamiseen. Se saatiin vuosi sitten elokuussa. Putkittamisen ehtojen mukaan vettä likaavia ja samentavia töitä ei saa tehdä taimenen kutuaikaan syyskuusta marraskuun loppuun. Ehtoihin kuului myös veden laadun tarkkailu, joten kaupunki ottaa ojasta vesinäytteitä, jotka tutkitaan laboratoriossa. Tulokset viedään ympäristöhallinnon tietokantaan. Tällä kaikella varmistetaan, ettei taimenkanta vaarannu.

Ennen kuin Riihitontun ja Tonttumuorin kortteleita voidaan alkaa rakentaa, Nässelkärrinojan avouomaksi jääneet osuudet tulee putkittaa vielä laajalta alueelta ja ojaa siirtää Nuttukujan kohdalla. Putkitus ja siirto tehdään vesiluvan mukaisesti Merituulentien reunaan. Nuttukujan alla oja viedään rumpuihin ja niissä aina Tonttupuistoon asti, jossa se avautuu jälleen vapaaksi uomaksi. Asuntojen rakentaminen on mahdollista aloittaa vasta ojan siirron ja uuden kadun valmistumisen jälkeen.

Asuinrakentamista suunnitellaan myös Kotitontuntien ja Meritulentien kulmaan autoliikkeiden kohdalle, mutta kaava on vielä auki.

 

– Nässelkärrinojan putkitustyö ja Nuttukujan rakentaminen ovat käynnissä, ja koko Nuttukujan infraurakka valmistuu keväällä 2020. Tämän jälkeen Tonttumuorin kaava-alue on lähes valmis, Emilia Lehikoinen kertoo.

Uusikummun koulu avautuu elokuussa ensi kerran

Entinen Outokummun toimistokampus Riihitontuntiellä saa elokuussa aivan uutta eloa, kun sadat alakoululaiset siirtyvät opiskelemaan kouluksi saneerattuihin tiloihin kahteen kampuksen rakennuksista. Vanhasta ei ole tietoakaan, sillä onnistuneessa saneerauksessa on luotu moderni koulu, jota voisi kuvitella uudisrakennukseksi.

Outokummun entinen pääkonttori toimii nyt Uusikummun koulun päärakennuksena. Kontrastina tummalle julkisivulle sisätilat avautuvat tulijalle hyvin vaaleina. Katutasossa on kaksi aulaa, joista toisen yhteyteen on sijoitettu ruokasali, toisen tuntumaan kirjasto. Myös osa luokkahuoneista sekä opettajien ja rehtorin huoneet sijoittuvat katutasoon. Toinen kerros on varattu kokonaan luokkahuoneille.

– Alun perin pohjoisessa aulassa oli toimistotalon auditorio. Se purettiin, jotta aulaan saatiin avaruutta ja kirjastolle toimivat tilat, kertoo Kauto Nikulainen arkkitehdit Oy:n Jukka Kauto (vasemmalla), joka toimi koulun pääsuunnittelijana.

Rehtori Päivi Harjula (oikealla) on tyytyväinen siihen, että oppilaat pääsevät aloittamaan uuden lukuvuoden valoisissa ja moderneissa tiloissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin sisäilman puhtauteen, huomauttaa Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy:n projektipäällikkö Jyrki Laurinen (takana).

Uusikummun koulu sijoittuu kahteen kiinteistöön. Päärakennuksen (B-talo) takana sijaitsevaan C-taloon oppilaat kulkevat esimerkiksi ympäristöopin, teknisen työn, käsityön, kuvataiteen ja musiikin tunneille. C-talosta koulun käytössä on yksi siipi, muu rakennus on edelleen toimistokäytössä.

Mieluisa väistötila

Uusikumpuun siirtyvät Jousenkaaren koulun oppilaat. Kyseessä on koulun  toinen väistötila. Tapiolassa sijaitsevan, suljetun Jousenkaaren koulun oppilaat ovat olleet kolme viime vuotta evakossa ja kulkeneet bussilla Espoonlahteen, Rehtorintie 11:ssä sijaitsevaan väistökouluun.

– Matka on ollut oppilaille liian pitkä ja hankala. Toimimme Espoonlahdessa väärällä oppilasalueella ja selvästi tilapäisissä tiloissa. Uusikumpuun muutto on meille mieluinen huolimatta siitä, että tulemme jälleen väliaikaiseen paikkaan; pääsemmehän nyt raikkaisiin ja toimiviin tiloihin. Olemme näissä tiloissa pari vuotta, kunnes saamme täysin uuden koulurakennuksen entisen viereen Tapiolaan, rehtori Päivi Harjula kertoo.

Uusikumpuun Jousenkaaren koulun oppilaat muuttavat siksi, että Rehtorintien kiinteistössä Espoonlahdessa on alkamassa peruskorjaus. Uusi Jousenkaaren koulu valmistuu Tapiolaan suunnitelmien mukaan elokuussa 2021.

Uusikummun koulu on tarkoitettu pysyväksi opinahjoksi, joten Jousenkaaren oppilaiden muuttaessa takaisin Tapiolaan opetus Uusikummussa jatkuu.Uusikummun koulu on mitoitettu 500 oppilaalle. Mitoitus ottaa huomioon eteläisen Espoon ja Niittykummun alueen asukasmäärän tulevan kasvun. Jousenkaaren koulussa oppilaita on 350.

– Uusikummun koulun C-rakennuksen tiloja käyttävät syksystä lähtien osin myös Niittykummun koulun oppilaat. Montessoripedagogiikkaan perustuva opetus siirtyy Niittykummun koulusta kokonaan Uusikumpuun. Näin ollen täällä opiskelee syksyllä noin 400 oppilasta, Päivi Harjula selvittää.

Oppikylistä taloihin, mökkeihin ja aittoihin

Uusikummun koulu on tarkoitettu 7–13 -vuotiaille oppilaille. Suunnittelussa pyrittiin siihen, että samat luokka-asteet ovat lähellä toisiaan, ja esimerkiksi musiikkiluokat toisensa yhteydessä.

 

Nykyaikaa on se, että opetustilat mielletään oppikyliksi. Yhdessä oppikylässä on pari oppitaloa (eli luokkahuonetta) ja niiden yhteydessä intensiivisempään ja hiljaisempaan työskentelyyn tarkoitettuja mökkejä ja aittoja. Pienempiä tiloja voidaan käyttää joustavasti tarpeen mukaan ja ne ovat erotettavissa siirtoseinillä suuremmasta tilasta. Koulujen suunnittelussa tulee nykyisin ottaa huomioon tämänkaltainen muuntojoustavuus.

Suuret Touchscreen -näytöt eli digitaaliset kosketusnäytöt ovat opetuksen nykypäivää. Noin puolet koulun kalusteista on täysin uusia.

 

Arkkitehti Jukka Kauton mukaan vanha pääkonttori oli jo lähtökohtaisesti koulurakennuksen mallinen. Selkeä lähtökohta, perinteinen koulun muoto ja isot ikkunat helpottivat suunnittelua.

– Runko oli luontevasti muokattavissa koulukäyttöön, eikä haasteita juuri tullut tilamitoituksessakaan. Suurin haaste oli ilmanvaihdossa, sillä ilmamäärien tulee olla kouluissa suurempia kuin toimistoissa. Talon kellarissa oli ennestään yksi ilmanvaihtokonehuone, ja saneerauksessa niitä tehtiin kaksi lisää.

Kuvassa Kauto ei suinkaan istu opettajainhuoneessa, vaan yhdessä oppilaille tarkoitetuista moderneista ”mökeistä”.

Kosteudenhallinta kärjessä

Uusikummun koulun rakentamisessa yksi tärkeistä tavoitteista oli raikas sisäilma sekä rakennuksen hyvä kosteudenhallinta. Talotekniikkaa ja rakenteita uusittiin tästä lähtökohdasta.

– Työryhmässä oli mukana kosteudenhallintakoordinaattori alusta alkaen, niin suunnittelussa kuin rakentamisessa. Rakennusvalvonta edellytti Kuivaketju10 -toimintamallia, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko sen elinkaaren ajan ja jolla riskit havainnoidaan etukäteen, Allianssin projektipäällikkö Jyrki Laurinen kertoo.

Uusikummun kampus on Keskinäinen työeläkeyhtiö Varman omistuksessa. Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy toimi Varman konsulttina rakentamisen ajan ja teki yhteistyötä urakoitsijan eli NCC:n kanssa.

– Erikoisuutena Uusikummun kouluun saatiin viilennys, sillä järjestelmä oli olemassa jo entisissä tiloissa. Hyödynsimme sitä ja veimme uuden järjestelmän vanhan  sisälle, Laurinen mainitsee. 

Koulun alakattojen yläpuoli on täynnä uutta LVI-tekniikkaa. Myös vesikaton rakenteet uusittiin. Kun rakennus oli vielä pääkonttori, vesikattoa hallitsivat  näyttävät lasielementit, mutta niistä jätettiin näkymään vain päätyikkunat. Katto ummistettiin kosteudenhallinnan parantamiseksi. 

Toisen kerroksen vanhoja peruja olleita parvikäytäviä levennettiin. Talon länsisivustolle rakennettiin uusi porrashuone, jonka kautta oppilaat pääsevät piha-alueelle.

Takapiha rajoittuu metsään

Välitunnit Uusikummussa vietetään talon länsipuolella korkealla sisäpihalla. Pihan avaamiseksi kaadettiin vain vähäinen määrä puita, sillä tavoitteena oli vehreä piha ja sen luonteva yhdistyminen lähimetsään.

 

Kesäkuussa heti juhannuksen jälkeen pihalla viimeisteltiin laatoituksia ja istutuksia. Samoihin aikoihin rakennuksen sisäpuoli sai ensimmäiset huonekalunsa. Sisäpihan puolella vanhan pääkonttorin katon alkuperäinen, polveileva muoto näkyy selvimmin.

Koulun piha on rakennettu eri tasoihin. Leveät, puiset portaat toimivat tarvittaessa ”auditoriona” tiedotustilaisuuksissa. Keinut ja kiipeilytelineet olivat löytäneet paikkansa jo kesäkuun lopussa, ja pallokenttäkin näytti lähes valmiilta.

 

Allianssin Jyrki Laurinen sanoo Uusikummun koulun olleen mielenkiintoinen näyttö siitä, kuinka jouhevasti toimistotalo voi muuttua uuteen tarkoitukseen ja kuinka alkuperäisen rakennuksen arvot on mahdollista samalla säilyttää. Hänestä Uusikummun koulu näyttää siltä, kuin se olisi ollut tällä paikalla aina.

Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio kertoo hankkeen sujuneen hyvässä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ja Varman olevan tyytyväinen siihen, että kaupunki on uuden koulun vuokralainen.

– Varma toteutti Espoon kanssa molemmille tärkeää kestävän ja vastuullisen kehityksen periaatetta: purkamisen sijaan vanha rakennus muunnettiin uuteen käyttötarkoitukseen. Koulu elävöittää koko aluetta, jolle Varmalla on pitkäkestoiset kehittämissuunnitelmat, Raunio sanoo.

 

Koulun valmistuminen on pääavaus koko Uusikummun kehittyvälle alueelle. Jatkohankkeina luvassa on asuin- ja toimistorakentamista, päiväkoti sekä koulun viereen suunniteltu koulun oma liikuntahalli.

– Varma suunnittelee Uusikumpuun laadukasta ja monimuotoista asumista, joka kattaa jopa kokonaisen elämänkaaren. Rakentamisessa otetaan huomioon elämänvaiheet lapsiperheasuisesta opiskelija- ja senioriasumiseen. Vaikka aluetta kehitetään asumispainotteisesti, myös toimistokampusta on mahdollista laajentaa lisärakentamisella. Näin ollen tulevaisuuden Uusikumpu on puistojen ympäröimä, vihreä ja monipuolinen asuin- ja toimistoalue, kertoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio.