tiistai 27. helmikuuta 2018

Rakentamisen painopiste siirtymässä Niittykallioon

Kylämäisen väljästi rakennettu alkuperäinen Niittykumpu muuttuu vähitellen viihtyisäksi ja toimivaksi kaupunkiympäristöksi kun uudet asemakaavat vahvistuvat ja rakentaminen pääsee alkamaan yhä uusilla alueilla. Nopeasti kasvavan Espoon asukkaat tarvitsevat koteja, ja niitä rakennetaankin hyvien liikenneyhteyksien päähän ja erityisesti metroasemien ympäristöön. Kaupunki tiivistyy – niin myös Niittykumpu.

Tällä hetkellä rakennetaan näyttävästi Merituulentien varressa vanhan kauppakeskuksen tontilla, mutta maisemat muuttuvat pian myös sen takana, sillä seuraava suuri hanke on alkamassa Niittykalliossa.


Niittykallio sijaitsee Niittykummun lounaisosassa, Länsiväylän ja Kehä II:n kainalossa. Alueelta on kätevä kävelymatka Niittykummun metroasemalle. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen arkkitehti Sampo Sikiö osoittaa kuvassa alueen sijainnin. Kaava-alueella, jonka katuverkon muodostavat Niittykummuntie, Niittykallio sekä Niittykatu, asuu nykyisin noin 500 asukasta, mutta alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja vielä noin 1200 tulevalle niittykumpulaiselle. Se tietää kahden elinkaarensa päähän tulleen toimistorakennuksen ja usean vanhan omakotitalon purkamista.

– Alkuperäiset kerros- ja rivitalot sen sijaan suojellaan. Uuden rakentaminen keskitetään Niittykallion itä-, etelä- ja länsireunoille, joille muodostuu uusia kerrostaloalueita. Alueella on rakennusoikeutta lähes 60 000 kerrosneliömetriä, ja kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 14,5 hehtaaria, Sampo Sikiö kertoo.


Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsiväylään, lännessä Gräsanojaan ja pohjoisessa Niittykummuntiehen ja Merituulentiehen. Ruskealla merkityt nykyiset kerros- ja rivitalot säilytetään, sillä ne muodostavat visuaalisesti yhtenäisen kokonaisuuden ja niillä on kulttuurihistoriallista arvoa 1960-luvun asemakaavan edustajina.

Uusi rakennuskanta näkyy havainnekuvassa valkoisena. Myös lopullisten rakennusten julkisivuista on tarkoitus tulla vaaleita. Talojen kerrosmäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Kuvan yläosassa pohjoisessa harmaina näkyvistä kerrostaloista kolme on jo rakenteilla vanhan kauppakeskuksen kohdalla. Niiden jatkeena näkyvä yksittäinen valkoinen rakennus kuuluu uuteen Niittykallion kaavaan. Tontilla tällä hetkellä sijaitseva Niittykummun Huollon rakennus puretaan asuintalon tieltä.
Kuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.


Idässä alue rajautuu Kappelirinteen ja Kappelikujan katualueisiin. Asuntojen uudistuotanto painottuu pieniin asuntoihin, ja korttelien pysäköinti sijoitetaan kannen alle. Kansien päälle rakennetaan toiminnallisia, vehreitä kansipihoja. Näin tehostetaan maankäyttöä.
Kuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.


Niittykummun kehittäminen on työllistänyt Espoon kaupungin virkamiehiä jo vuosia ja pitää otteessaan myös tulevalla vuosikymmenellä.

– Tiivis uudisrakentaminen Niittykalliossa jatkaa metroaseman ympäristön uutta kaupunkirakennetta ja kohottaa sen laatutasoa. 1960-luvun lähiön ilmeen kohotus on historiallinen. Näin paljon Niittykummussa ei ole rakennettu koskaan, kertovat projektinjohtaja Jarmo Kulmala, teknisen ja ympäristötoimen markkinointipäällikkö Marjut Gerkman sekä arkkitehti Sampo Sikiö.


Niittykallion kaava lisää Niittykummun tonttivarantoa ja tuo lisää asuntoja hyvän saavutettavuuden alueelle. Kuvassa näkyvät Niittykatu 6:n ja 8:n toimistotalot tullaan purkamaan asuinkerrostalojen tieltä. Uuden korttelin katot nousevat nykyisiä korkeammalle, sillä toimistojen tilalle rakennettaviin taloihin on tulossa viidestä kahdeksaan kerrosta. Tulevilla asukkailla on lyhyt matka niin kauppakeskus Niittyyn, metroasemalle kuin uusiin puistoihin sen eteläpuolella.

Omakotitalot häviävät Niittykallion maisemasta

Niittykadun varressa sijaitsevat omakotitalot muistuttavat vielä hetken ajasta, jolloin Niittykumpu oli nimensä mukaisesti niitty- ja viljelyaluetta ja hiljaista tienoota.


Valtaosa Niittykadun pientaloista puretaan toimistotalojen tuntumasta. Nykymittapuulla aikaisempi rakentaminen oli väljää. ”Manhattania” alueesta ei kuitenkaan tule, sillä uusien, melko tiiviidenkin kortteleiden ympäristöön jätetään selkeitä viheralueita. Kuva on otettu Länsiväylän suunnasta.


– Purettavien rakennusten asukkaat ovat itse toivoneet kaavamuutosta ja olleet siihen osallisia. Neuvotteluja on käyty useita vuosia, ja kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Uskon asukkaitten olevan tässä vaiheessa jopa helpottuneita, kun kuviot ovat nyt selvät, Jarmo Kulmala sanoo.


Niittykallion alueelle johtaa Merituulentieltä kaartuva katu, joka rakennettiin kaksi vuotta sitten samalla kun koko katuverkkoa uusittiin. Kadunpätkä vei vanhalle kauppakeskukselle. Katu on tarkoitus suoristaa. Sen molemmin puolin sijaitseville tyhjille kentille, jotka nyt toimivat parkkipaikkoina, rakennetaan kerrostaloja. Kaupunki rakentaa nykyisille asukkaille korvaavat parkkipaikat.

Taustalla näkyvän LänsiAuton tontti Merituulentien pohjoispuolella täyttyy sekin ennen pitkää asuintaloista. Maankäyttöneuvottelut tontista ovat käynnistyneet. Kaava valmistunee kesään mennessä, ja rakentaminen voisi alkaa vuonna 2019.

Niittykallio liitetään kunnalliseen lämpöverkkoon

Koko Niittykallion alueen katuja sekä pyöräily- ja kävely-yhteyksiä parannetaan, jotta liikenne uudelle alueelle kulkee sujuvasti ja kulkuyhteyksistä saadaan turvalliset.


Myös kunnallistekniikan verkostoja alueella uudistetaan. Kuvassa Niittykummuntie, jonka varteen rakennetaan parhaillaan kolmea kerrostaloa. Kunnallistekniikan uusimisen tuloksena kuvassa vasemmalla näkyvä Niittykummun Huollon toimitila ja lämpökeskus käy tarpeettomaksi, ja sen tilalle rakennetaan kahdeksankerroksinen kerrostalo. Suoraan edessä näkyvä asuintalo kuuluu suojeltuihin rakennuksiin.



Suojeltavia ovat niin ikään kuvassa oikealla näkyvät Niittykummuntie 5:n eli Asunto Oy Niittykumpu 7:n kerrostalot. Ne on luokiteltu niin rakennus- kuin kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti merkittäviksi.


Niittykummuntieltä haarautuu vasemmalle jyrkkä Niittykallio-niminen katu. Mäen päällä sijaitsevat kerros- ja rivitalot suojellaan, ja tien varren rivitalokortteleita täydennetään nelikerroksisella kerrostalolla, joka sijoittuu risteyksessä näkyvään rinteeseen.

Vuoritonttuun uusi ala-aste: Uusikummun koulu

Uudistumisen aika on alkanut myös Merituulentien pohjoispuolella, Outokummun entisessä toimistokorttelissa.


Kartta näyttää helmikuun 2018 kaavatilanteen. Vuoritonttu sijaitsee kävelymatkan päässä metroasemalta, sen pohjoispuolella. Outokummulle kuuluneelle tontille on suunnitteilla koulu sekä asuntoja lapsiperheille. Tarkoitus on muuttaa alue 1000–1500 asukkaan asuinalueeksi.


Outokummun pääkonttorin tiloihin rakennetaan Uusikummun koulu vajaalle 500 oppilaalle. Kunnostettuun rakennukseen on tarkoitus sijoittaa evakossa olevan Jousenkaaren koulun toiminnot. Korjaustyöt ovat jo alkaneet, ja peruskorjauksen on määrä valmistua vuoden 2019 alkupuolella. Myös päiväkodin sijoittumista alueelle tutkitaan.

Historiallinen ojanomistus hidastaa Riihitontun rakentamista

Tonttumuorin asemakaava Kotitontuntiestä Tapiolaan päin on ollut kesästä 2016 lähtien lainvoimainen, mutta rakentamista viivästyttää kaupungille yllätyksenä tullut Aluehallintoviraston vesilain tulkinta aluetta halkovasta Nässelkärrinojasta.


Merituulentien pohjoispuolella kulkeva oja kerää hulevesiä suurelta alueelta ja laskee Gräsanojaan. Rälssitilanportti-alikulun tuntumassa ojaa on jo putkitettu, mutta avouomaksi jääneet osuudet tulisi putkittaa vielä laajalta alueelta ennen kuin Riihitonttua ja Tonttumuoria aletaan rakentaa. Avouoman putkittamiseen tarvitaan kuitenkin vesilain mukainen päätös, jota ei vielä ole.


– Aluehallintovirastossa oja on tulkittu arvokkaaksi kaupunkipuroksi kutualueineen ja taimenineen. Kaupunki ottaisi mielellään ojan kunnostamisen tehdäkseen omalla kustannuksellaan, mutta ojalla on historiallisiin, maanviljelyksenaikaisiin maanomistuksiin liittyvä passiivinen ojitusyhtiö. Se ei ole kokoontunut kymmeniin vuosiin eikä sitä ole huomattu lakkauttaa. Jos ojitusyhtiötä ei lakkauteta, kaikki ojan parantamiseksi tehtävät toimet on teetettävä osallisilla eli myös yksityisillä kiinteistönomistajilla, joilla on jyvitetty osuus ojan hoitamisesta. Ojitusyhtiöön kuuluu useita kymmeniä osallisia, Jarmo Kulmala selvittää.

– Toinen vaihtoehto on Aluehallintoviraston tulkinnan mukaan saada kaikilta osallisilta suostumus siihen, että kaupunki voi ottaa ojan kunnostamisen hoitaakseen. Tämä kestää useita kuukausia. Tilanne on todella erikoinen, Kulmala huomauttaa.


Kuvassa näkyvän kiinteistön kohdalla asemakaava on vahva ja sen osalta rakentaminen päästää aloittamaan ennen ojitusongelman ratkeamista. Muuta Olarinluoma-kadun itäpuolista Riihitontun aluetta päästään rakentamaa vasta, kun ojan siirtäminen maanalaisiin putkiin on tehty. Lupapäätöstä voidaan odottaa aikaisintaan kesällä.