perjantai 28. kesäkuuta 2019

Uusikummun koulu avautuu elokuussa ensi kerran


Entinen Outokummun toimistokampus Riihitontuntiellä saa elokuussa aivan uutta eloa, kun sadat alakoululaiset siirtyvät opiskelemaan kouluksi saneerattuihin tiloihin kahteen kampuksen rakennuksista. Vanhasta ei ole tietoakaan, sillä onnistuneessa saneerauksessa on luotu moderni koulu, jota voisi kuvitella uudisrakennukseksi.


Outokummun entinen pääkonttori toimii nyt Uusikummun koulun päärakennuksena. Kontrastina tummalle julkisivulle sisätilat avautuvat tulijalle hyvin vaaleina. Katutasossa on kaksi aulaa, joista toisen yhteyteen on sijoitettu ruokasali, toisen tuntumaan kirjasto. Myös osa luokkahuoneista sekä opettajien ja rehtorin huoneet sijoittuvat katutasoon. Toinen kerros on varattu kokonaan luokkahuoneille.

– Alun perin pohjoisessa aulassa oli toimistotalon auditorio. Se purettiin, jotta aulaan saatiin avaruutta ja kirjastolle toimivat tilat, kertoo Kauto Nikulainen arkkitehdit Oy:n Jukka Kauto (vasemmalla), joka toimi koulun pääsuunnittelijana.

Rehtori Päivi Harjula (oikealla) on tyytyväinen siihen, että oppilaat pääsevät aloittamaan uuden lukuvuoden valoisissa ja moderneissa tiloissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin sisäilman puhtauteen, huomauttaa Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy:n projektipäällikkö Jyrki Laurinen (takana).


Uusikummun koulu sijoittuu kahteen kiinteistöön. Päärakennuksen (B-talo) takana sijaitsevaan C-taloon oppilaat kulkevat esimerkiksi ympäristöopin, teknisen työn, käsityön, kuvataiteen ja musiikin tunneille. C-talosta koulun käytössä on yksi siipi, muu rakennus on edelleen toimistokäytössä.

Mieluisa väistötila

Uusikumpuun siirtyvät Jousenkaaren koulun oppilaat. Kyseessä on koulun  toinen väistötila. Tapiolassa sijaitsevan, suljetun Jousenkaaren koulun oppilaat ovat olleet kolme viime vuotta evakossa ja kulkeneet bussilla Espoonlahteen, Rehtorintie 11:ssä sijaitsevaan väistökouluun.


– Matka on ollut oppilaille liian pitkä ja hankala. Toimimme Espoonlahdessa väärällä oppilasalueella ja selvästi tilapäisissä tiloissa. Uusikumpuun muutto on meille mieluinen huolimatta siitä, että tulemme jälleen väliaikaiseen paikkaan; pääsemmehän nyt raikkaisiin ja toimiviin tiloihin. Olemme näissä tiloissa pari vuotta, kunnes saamme täysin uuden koulurakennuksen entisen viereen Tapiolaan, rehtori Päivi Harjula kertoo.

Uusikumpuun Jousenkaaren koulun oppilaat muuttavat siksi, että Rehtorintien kiinteistössä Espoonlahdessa on alkamassa peruskorjaus. Uusi Jousenkaaren koulu valmistuu Tapiolaan suunnitelmien mukaan elokuussa 2021.



Uusikummun koulu on tarkoitettu pysyväksi opinahjoksi, joten Jousenkaaren oppilaiden muuttaessa takaisin Tapiolaan opetus Uusikummussa jatkuu.Uusikummun koulu on mitoitettu 500 oppilaalle. Mitoitus ottaa huomioon eteläisen Espoon ja Niittykummun alueen asukasmäärän tulevan kasvun. Jousenkaaren koulussa oppilaita on 350.

– Uusikummun koulun C-rakennuksen tiloja käyttävät syksystä lähtien osin myös Niittykummun koulun oppilaat. Montessoripedagogiikkaan perustuva opetus siirtyy Niittykummun koulusta kokonaan Uusikumpuun. Näin ollen täällä opiskelee syksyllä noin 400 oppilasta, Päivi Harjula selvittää.

Oppikylistä taloihin, mökkeihin ja aittoihin

Uusikummun koulu on tarkoitettu 7–13 -vuotiaille oppilaille. Suunnittelussa pyrittiin siihen, että samat luokka-asteet ovat lähellä toisiaan, ja esimerkiksi musiikkiluokat toisensa yhteydessä.

 
Nykyaikaa on se, että opetustilat mielletään oppikyliksi. Yhdessä oppikylässä on pari oppitaloa (eli luokkahuonetta) ja niiden yhteydessä intensiivisempään ja hiljaisempaan työskentelyyn tarkoitettuja mökkejä ja aittoja. Pienempiä tiloja voidaan käyttää joustavasti tarpeen mukaan ja ne ovat erotettavissa siirtoseinillä suuremmasta tilasta. Koulujen suunnittelussa tulee nykyisin ottaa huomioon tämänkaltainen muuntojoustavuus.

Suuret Touchscreen -näytöt eli digitaaliset kosketusnäytöt ovat opetuksen nykypäivää. Noin puolet koulun kalusteista on täysin uusia.

 
Arkkitehti Jukka Kauton mukaan vanha pääkonttori oli jo lähtökohtaisesti koulurakennuksen mallinen. Selkeä lähtökohta, perinteinen koulun muoto ja isot ikkunat helpottivat suunnittelua.

– Runko oli luontevasti muokattavissa koulukäyttöön, eikä haasteita juuri tullut tilamitoituksessakaan. Suurin haaste oli ilmanvaihdossa, sillä ilmamäärien tulee olla kouluissa suurempia kuin toimistoissa. Talon kellarissa oli ennestään yksi ilmanvaihtokonehuone, ja saneerauksessa niitä tehtiin kaksi lisää.

Kuvassa Kauto ei suinkaan istu opettajainhuoneessa, vaan yhdessä oppilaille tarkoitetuista moderneista ”mökeistä”.

Kosteudenhallinta kärjessä

Uusikummun koulun rakentamisessa yksi tärkeistä tavoitteista oli raikas sisäilma sekä rakennuksen hyvä kosteudenhallinta. Talotekniikkaa ja rakenteita uusittiin tästä lähtökohdasta.


– Työryhmässä oli mukana kosteudenhallintakoordinaattori alusta alkaen, niin suunnittelussa kuin rakentamisessa. Rakennusvalvonta edellytti Kuivaketju10 -toimintamallia, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko sen elinkaaren ajan ja jolla riskit havainnoidaan etukäteen, Allianssin projektipäällikkö Jyrki Laurinen kertoo.

Uusikummun kampus on Keskinäinen työeläkeyhtiö Varman omistuksessa. Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy toimi Varman konsulttina rakentamisen ajan ja teki yhteistyötä urakoitsijan eli NCC:n kanssa.

– Erikoisuutena Uusikummun kouluun saatiin viilennys, sillä järjestelmä oli olemassa jo entisissä tiloissa. Hyödynsimme sitä ja veimme uuden järjestelmän vanhan  sisälle, Laurinen mainitsee. 


Koulun alakattojen yläpuoli on täynnä uutta LVI-tekniikkaa. Myös vesikaton rakenteet uusittiin. Kun rakennus oli vielä pääkonttori, vesikattoa hallitsivat  näyttävät lasielementit, mutta niistä jätettiin näkymään vain päätyikkunat. Katto ummistettiin kosteudenhallinnan parantamiseksi. 

Toisen kerroksen vanhoja peruja olleita parvikäytäviä levennettiin. Talon länsisivustolle rakennettiin uusi porrashuone, jonka kautta oppilaat pääsevät piha-alueelle.

Takapiha rajoittuu metsään

Välitunnit Uusikummussa vietetään talon länsipuolella korkealla sisäpihalla. Pihan avaamiseksi kaadettiin vain vähäinen määrä puita, sillä tavoitteena oli vehreä piha ja sen luonteva yhdistyminen lähimetsään.

 
Kesäkuussa heti juhannuksen jälkeen pihalla viimeisteltiin laatoituksia ja istutuksia. Samoihin aikoihin rakennuksen sisäpuoli sai ensimmäiset huonekalunsa. Sisäpihan puolella vanhan pääkonttorin katon alkuperäinen, polveileva muoto näkyy selvimmin.


Koulun piha on rakennettu eri tasoihin. Leveät, puiset portaat toimivat tarvittaessa ”auditoriona” tiedotustilaisuuksissa. Keinut ja kiipeilytelineet olivat löytäneet paikkansa jo kesäkuun lopussa, ja pallokenttäkin näytti lähes valmiilta.

 
Allianssin Jyrki Laurinen sanoo Uusikummun koulun olleen mielenkiintoinen näyttö siitä, kuinka jouhevasti toimistotalo voi muuttua uuteen tarkoitukseen ja kuinka alkuperäisen rakennuksen arvot on mahdollista samalla säilyttää. Hänestä Uusikummun koulu näyttää siltä, kuin se olisi ollut tällä paikalla aina.

Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio kertoo hankkeen sujuneen hyvässä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa ja Varman olevan tyytyväinen siihen, että kaupunki on uuden koulun vuokralainen.

– Varma toteutti Espoon kanssa molemmille tärkeää kestävän ja vastuullisen kehityksen periaatetta: purkamisen sijaan vanha rakennus muunnettiin uuteen käyttötarkoitukseen. Koulu elävöittää koko aluetta, jolle Varmalla on pitkäkestoiset kehittämissuunnitelmat, Raunio sanoo.

 
Koulun valmistuminen on pääavaus koko Uusikummun kehittyvälle alueelle. Jatkohankkeina luvassa on asuin- ja toimistorakentamista, päiväkoti sekä koulun viereen suunniteltu koulun oma liikuntahalli.

– Varma suunnittelee Uusikumpuun laadukasta ja monimuotoista asumista, joka kattaa jopa kokonaisen elämänkaaren. Rakentamisessa otetaan huomioon elämänvaiheet lapsiperheasuisesta opiskelija- ja senioriasumiseen. Vaikka aluetta kehitetään asumispainotteisesti, myös toimistokampusta on mahdollista laajentaa lisärakentamisella. Näin ollen tulevaisuuden Uusikumpu on puistojen ympäröimä, vihreä ja monipuolinen asuin- ja toimistoalue, kertoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio.







keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Käärmetalo vie Niittykallion nykyaikaan


Niittykummun lounaisosassa sijaitseva Niittykallio muuttuu parhaillaan vanhojen omakotitalojen saarekkeesta moderniksi kerrostaloalueeksi. Erityisesti Niittykadun varsi on kevään aikana muuttanut ilmettään, sillä osa vanhoista omakotitaloista on purettu, ja purkukoura on kaapinut alas myös kaksi kolmannesta kadun suuresta toimistotalosta. Vanha toimistotontti tekee tilaa nykyaikaiselle asumiselle: pitkälle lamellitalolle ja kolmelle pistetalolle.


Toimistokompleksin tontille Niittykatu 10:een rakennettava pitkä nauhamainen lamellitalo muistuttaa muodoiltaan niin sanottua käärmetaloa, joista ensimmäiset rakennettiin Suomeen 1950-luvulla. Asumismukavuus on toki nykypäivän käärmetalossa omaa luokkaansa. Esimerkiksi talotekniikka sähkö-, automatiikka- ja ilmastointiratkaisuineen on kehittynyt huimasti.

Havainnekuvassa rakennus vaikuttaa yhtenäiseltä, mutta talo on jaettu sisäpuolelta palomuurein kolmeksi eri asuntoyhtiöksi. Lopullisessa toteutuksessa myös kerrosten lukumäärä vaihtelee: matalimmat osat ovat kuusikerroksisia, korkeimmat kahdeksankerroksisia. Vaalea julkisivu pilkottaa parin vuoden kuluttua Länsiväylälle, sillä rakennus nousee sen tuntumaan.
Kuva: Sigge Arkkitehdit Oy.


Niittykadun rakennuskokonaisuudessa ehtivät aikojen saatossa toimia lukuisat yritykset, muun muassa Ramboll. Purkutyöt aloitettiin tammikuussa, ja huhtikuun alussa rakennuksesta oli jäljellä enää kolmasosa. 

Purkutöistä ja tontille tulevien asuintalojen rakentamisesta vastaa Lehto Asunnot Oy. Tontille on tulossa sekä omistus- että vuokra-asuntoja, ja niiden koot vaihtelevat pienistä yksiöistä perheasuntoihin. Ensimmäiset myytävät asunnot tulivat markkinoille huhtikuun toisella viikolla, ja kaikki asunnot varattiin noin puolessa tunnissa. Niittykallion alueessa on vetovoimaa!



 Asemakaavapiirroksessa näkyy rakennusten sijoittuminen tontille. Sitä rajaavat Niittykatu, Länsiväylä (alhaalla etelässä) sekä rakennettava uusi katu, joka johtaa Niittykadulta Kappelitielle. Tumman ruskealla väritetyssä nauhamaisessa lamellitalossa on kolme asuntoyhtiötä: Espoon Raide, Espoon Kisko ja Espoon Vaununkulma. Käärmetalon osoite on Niittykatu 10. Erilliset, harmaalla merkityt ja neliön muotoiset pistetalot kuuluvat asunto-osakeyhtiöön nimeltä Espoon Niittypiha. Sen osoite on Niittykatu 8. Pistetalot ovat kaikki erikorkuisia, kuusi, seitsemän ja kahdeksankerroksisia. Kuten pistetaloissa yleensä, porraskäytäviä on kussakin yksi.
 
Lehto Asuntojen tekninen päällikkö Tommi Peltola kertoo nauhamaisen lamellitalon valmistuvan ensin, sen jälkeen on pistetalojen vuoro. 

– Rakentamista nopeuttaa Lehto Asuntojen tekniikkastudio. Se tarkoittaa tehtaalla valmiiksi tehtäviä keittiöitä ja kylpyhuoneita. Ne tulevat työmaalle kokonaisina elementteinä, viimeisteltyinä laatoituksia myöten. Rakennuksen runkoon jätetään aukko, josta keittiö- ja kylpyhuone-elementit lasketaan paikoilleen kokonaisuuksina. Toimintatapa auttaa kosteuden hallitsemisessa ja nopeuttaa rakentamista, Peltola mainitsee.


Toimistotalon purkamista ja maanrakennusta on vienyt tontilla eteenpäin Lehto Asuntojen vastaava työnjohtaja Mikko Lohtaja (kuvassa). Talon jäljellä olevaa kolmannesta pidetään pystyssä vielä vuoden verran, sillä se palvelee toistaiseksi työmaatoimistona.

– Purkua on tehty neljän kaivinkoneen voimin. Työnjohtoa meillä on tällä hetkellä puolen kymmentä ja miehistöä kymmenkunta. Kun itse talonrakentaminen alkaa toukokuussa, miehistön vahvuus tontilla kasvaa 30–40 henkilöön. Haasteena rakentamisessa on Niittykadun kapeus ja samanaikainen rakentaminen sen molemmin puolin. Näistä aiheutuu logistisia haasteita erityisesti elementtiasennusvaiheessa, Lohtaja arvelee.


Toimistotalon takana Länsiväylän tuntumassa päästiin huhtikuussa tekemään ensimmäisiä paalutuksia. Käärmetalon ensimmäinen osa valmistuu kesäkuussa 2020 ja koko rakennus lokakuussa 2020. Ensimmäiset asukkaat ovat jo kotiutuneet, kun rakentaminen tontilla vielä jatkuu.


Aiemmin todella rauhallisen Niittykadun ympäristö muuttuu lähivuosien aikana hurjasti. Samaan aikaan kun Lehto purkaa toimistotaloa, tien toisella puolella räjäytetään kalliota asuintalotontiksi. Hiljaiseen seutuun tottunut naapurusto on saanut sopeuta uusiin ääniin ja pölypilviin. Katua kuitenkin puhdistetaan säännöllisesti, ja rakentajat huomioivat parhaansa mukaan olemassa olevan asutuksen kaikissa rakentamisen vaiheissa.

– Noudatamme Espoon kaupungin kanssa yhteisesti sovittuja työskentelyaikoja ja -tapoja, Tommi Peltola muistuttaa.


Niittykallio kiinnostaa rakentajia, sillä sen arvo asuinalueena nousi huomattavasti Niittykummun metroaseman myötä. Metrolle ja kauppakeskukseen on vain pieni kävelymatka, ja autoilevat asukkaat pääsevät helposti Länsiväylälle. Lehto Asuntojen työmaan takana pilkottaa Haukilahden vesitorni.









 

maanantai 21. tammikuuta 2019

Huippukysytty vuokrakohde saa asukkaat tammikuussa


Metroaseman, kauppakeskuksen ja Niittyhuippu-tornitalon naapuriin noussut Espoon Asuntojen vuokratalokohde Haukilahdenkadun varressa on viittä vaille valmis ja saa pian asukkaansa. Niittysillankulma 1:ssä sijaitsevat kaksi kerrostaloa osoittautuivat äärimmäisen toivotuiksi kodeiksi hakuajan alettua viime vuoden lopulla.


– Kun malliasunnossa järjestettiin hakuaikana esittelytilaisuus, asunnossa kävi parin tunnin aikana satoja ihmisiä. Kohteesta tuli yksi kaikkien aikojen kysytyimmistä, kertoo Pirjo Räihä, Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja.

Kiinnostuksen herättivät varmasti poikkeuksellisen hyvät julkisen liikenteen yhteydet, vieressä sijaitsevat peruspalvelut, modernisoituva aluekeskus sekä tietysti upouudet asunnot. Haku asuntoihin oli marraskuussa, ja nyt kaikkien 114 asunnon vuokrasopimukset on allekirjoitettu. Asukkaiden tuli täyttää ARA:n määrittelemät asukasvalintakriteerit, joista merkittävimpiä on asunnon tarve.


Oikealla näkyvät Niittysillankulma 1:n viisikerroksiset uudisrakennukset täydentävät Niittysillankulman alueen Haukilahdenkadun varressa. Rakennukset ovat aiemmin valmistuneiden asuintalojen kaltaisia, mikä varmistaa alueen yhtenäisen, rauhallisen ilmeen. Kahden uuden talon väliin jää suojaisa leikki- ja oleskelupiha. Autoilevat asukkaat antavat arvoa lämpimälle autohallille, joka sijaitsee pihakannen alla ja josta pääsee hissillä suoraan eri kerroksiin. Autoilijoitten arkea helpottaa myös lyhyt matka Länsiväylälle.


Arkkitehtitoimisto  ArkOpenin suunnittelemien talojen päädyt on valmistettu grafiitinharmaasta graafisesta betonista. Pitkät sivut on jätetty valoisan vaaleiksi. Etualalla näkyvät koristeelliset kuitubetonisäleiköt on tarkoitettu antamaan parvekkeille suojaa ja yksityisyyttä. Samalla ne läpäisevät valoa ja tuovat ilmettä. Kaikissa asunnoissa on parveke lukuun ottamatta kahta pihatason asuntoa, joissa voi paistatella päivää pienellä oleskelualueella.


Molemmilla taloilla on tehosteväri, toisella keltainen ja toisella punainen.
Taustalla pilkottavan Niittykummun koulun läheisyys lisäsi varmasti osaltaan perheellisten asunnonhakijoitten määrää. Koulumatka on harvinaisen lyhyt, ja kesäisin lapset viihtyvät koulun vieressä sijaitsevassa Niittysillanpuistossa.

Huolellisesti äänieristetty savuton kohde

Taloissa asutaan yksiöissä, kaksioissa ja kolmioissa. Neljän huoneen asuntoja on yksi, ylimmässä kerroksessa. Yksiöitten koko vaihtelee 30,5–36,5 neliön välillä. Neljän huoneen perheasunto puolestaan on 77,5 -neliöinen. Kaksioiden ja kolmioiden neliömäärät jäävät tälle välille.

  
– Kuten uudisrakennukset yleensäkin, kohde on savuton. Tupakointi on kielletty niin asunnoissa kuin parvekkeilla. Yhteisellä asuntopihalla sen sijaan on tupakoitsijoille paikka, josta hajuhaittojen ei pitäisi kulkeutua asuntoihin, Pirjo Räihä kertoo 57,5 -neliöisessä malliasunnossa. Kahden huoneen ja keittiön kodissa on myös tilava vaatehuone.

Niittysillankulman kodeissa on tällä hetkellä Espoon Asuntojen uudiskohteitten korkein keskivuokra, 15,5 euroa neliötä kohden. 

– Silti vuokrat jäävät vuokranmääritysperiaatteidemme mukaisesti 25 prosenttia alle markkinavuokrien. Vuokria on jyvitetty huoneistokokojen, kerrosten sekä näkymien mukaan, Pirjo Räihä mainitsee.


Rakennusvaiheessa taloissa kiinnitettiin erityistä huomiota äänten kulkeutumisen poistamiseen sekä siihen, että akustiikka muodostuisi miellyttävän vaimeaksi. Tässä onnistuttiin hyvin, sillä rakentamiseen antoi oman panoksensa äänikonsultti. Suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittu siitä, etteivät viereisen Haukilahdenkadun liikenteen äänet kulkeudu sisälle ja etteivät askeläänet kuulu huoneistosta toiseen.


Nykyaikainen, avoin tupakeittiöratkaisu varmistaa asuntojen avaruuden, valoisuuden ja toimintojen sujuvuuden. Pirjo Räihän mukaan uudistuotannossa ei pääsääntöisesti enää rakenneta erillisiä keittiöitä. Tupakeittiön ansiosta kokki voi keskustella helposti niin perheen kuin vieraiden kanssa. 

Lattialämmitys miellyttää jalkapohjia laminaatin alla

Jokainen asunto on varustettu laminaattilattialla ja säleverhoilla. Autohallin päälle rakennetut ensimmäisen kerroksen asunnot poikkeavat lämmitystavaltaan muista, sillä laminaatin alle on asennettu lattialämmitys eikä näissä huoneistoissa ole seinäpattereita laisinkaan. 

 
– Valitsimme asuntoihin lattialaminaatin, jonka kestävyys on lähes julkisen tilan luokkaa. Tavoitteena, että materiaali kestää hyvin elämää ja asukkaiden vaihtumista. Näin muuttojen yhteydessä lattiaa ei tarvitse uusia. Muovimattoa emme enää käytä peruskorjattavissa ja uusissa kohteissamme, Pirjo Räihä kertoo.

Kerhohuoneet lisäävät yhteisöllisyyttä

Miellyttävien asuntojen lisäksi kohteessa on kiinnitetty huomiota myös yhteisten tilojen tarpeeseen. Omaa pyykkikonetta ei välttämättä tarvita, sillä toisessa taloista on talopesula ja molemmissa kuivaustilat.




Asunnoissa on kunnon kylpyhuoneet, muttei asuntosaunoja. Molempia taloja palvelevat omat saunaosastot. Löyly- ja pesuhuoneen lisäksi niihin rakennettiin parvekkeelliset pukuhuoneet, jotka palvelevat asukkaita myös kerhotiloina. Kerhotilojen keittiövarustuksen ansiosta asukkaat voivat kokoontua vaikka kahvittelemaan yhdessä tai järjestää tiloissa perhejuhlia.


Jos Niittysillankulma 1 alkoi kuulostaa osoitteelta, jossa mielellään asuisi, taloihin voi hakea täyttämällä asuntohakemuksen. Tosin asuntoja vapautuu vain, jos joku muuttaa pois. 

– Asuntoa hakeva voi määritellä toivotun sijaintialueen ja halutessaan kohdetoiveenkin. Kannattaa muistaa, että vuokra-asuntohakemus on voimassa vain kolme kuukautta kerrallaan. Joskus asunnon voi saada nopeasti, mutta monet hakevat asuntoa pitkään. Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat ovat etusijalla, Pirjo Räihä muistuttaa.


Espoon Asuntojen tuotantotavoite on 400 alkavaa asuntoa vuosittain. Vuokrakoteja suunnitellaan ja rakennetaan jatkuvasti eri puolilla kaupunkia.

– Rakennamme lisää Espoon Asuntojen vuokra-asuntoja myös Niittykumpuun. Suunnitteilla on kohde Urheilupuiston metroaseman viereen Jousenpuistoon sekä Nuttukujalle Tonttumuorin kaava-alueella. Aikanaan asuntoja tulee myös Niittykallion alueelle sekä 2020-luvulla metroaseman lähelle Merituulentien pohjoispuolelle, Pirjo Räihä lupaa.