keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Käärmetalo vie Niittykallion nykyaikaan


Niittykummun lounaisosassa sijaitseva Niittykallio muuttuu parhaillaan vanhojen omakotitalojen saarekkeesta moderniksi kerrostaloalueeksi. Erityisesti Niittykadun varsi on kevään aikana muuttanut ilmettään, sillä osa vanhoista omakotitaloista on purettu, ja purkukoura on kaapinut alas myös kaksi kolmannesta kadun suuresta toimistotalosta. Vanha toimistotontti tekee tilaa nykyaikaiselle asumiselle: pitkälle lamellitalolle ja kolmelle pistetalolle.


Toimistokompleksin tontille Niittykatu 10:een rakennettava pitkä nauhamainen lamellitalo muistuttaa muodoiltaan niin sanottua käärmetaloa, joista ensimmäiset rakennettiin Suomeen 1950-luvulla. Asumismukavuus on toki nykypäivän käärmetalossa omaa luokkaansa. Esimerkiksi talotekniikka sähkö-, automatiikka- ja ilmastointiratkaisuineen on kehittynyt huimasti.

Havainnekuvassa rakennus vaikuttaa yhtenäiseltä, mutta talo on jaettu sisäpuolelta palomuurein kolmeksi eri asuntoyhtiöksi. Lopullisessa toteutuksessa myös kerrosten lukumäärä vaihtelee: matalimmat osat ovat kuusikerroksisia, korkeimmat kahdeksankerroksisia. Vaalea julkisivu pilkottaa parin vuoden kuluttua Länsiväylälle, sillä rakennus nousee sen tuntumaan.
Kuva: Sigge Arkkitehdit Oy.


Niittykadun rakennuskokonaisuudessa ehtivät aikojen saatossa toimia lukuisat yritykset, muun muassa Ramboll. Purkutyöt aloitettiin tammikuussa, ja huhtikuun alussa rakennuksesta oli jäljellä enää kolmasosa. 

Purkutöistä ja tontille tulevien asuintalojen rakentamisesta vastaa Lehto Asunnot Oy. Tontille on tulossa sekä omistus- että vuokra-asuntoja, ja niiden koot vaihtelevat pienistä yksiöistä perheasuntoihin. Ensimmäiset myytävät asunnot tulivat markkinoille huhtikuun toisella viikolla, ja kaikki asunnot varattiin noin puolessa tunnissa. Niittykallion alueessa on vetovoimaa!



 Asemakaavapiirroksessa näkyy rakennusten sijoittuminen tontille. Sitä rajaavat Niittykatu, Länsiväylä (alhaalla etelässä) sekä rakennettava uusi katu, joka johtaa Niittykadulta Kappelitielle. Tumman ruskealla väritetyssä nauhamaisessa lamellitalossa on kolme asuntoyhtiötä: Espoon Raide, Espoon Kisko ja Espoon Vaununkulma. Käärmetalon osoite on Niittykatu 10. Erilliset, harmaalla merkityt ja neliön muotoiset pistetalot kuuluvat asunto-osakeyhtiöön nimeltä Espoon Niittypiha. Sen osoite on Niittykatu 8. Pistetalot ovat kaikki erikorkuisia, kuusi, seitsemän ja kahdeksankerroksisia. Kuten pistetaloissa yleensä, porraskäytäviä on kussakin yksi.
 
Lehto Asuntojen tekninen päällikkö Tommi Peltola kertoo nauhamaisen lamellitalon valmistuvan ensin, sen jälkeen on pistetalojen vuoro. 

– Rakentamista nopeuttaa Lehto Asuntojen tekniikkastudio. Se tarkoittaa tehtaalla valmiiksi tehtäviä keittiöitä ja kylpyhuoneita. Ne tulevat työmaalle kokonaisina elementteinä, viimeisteltyinä laatoituksia myöten. Rakennuksen runkoon jätetään aukko, josta keittiö- ja kylpyhuone-elementit lasketaan paikoilleen kokonaisuuksina. Toimintatapa auttaa kosteuden hallitsemisessa ja nopeuttaa rakentamista, Peltola mainitsee.


Toimistotalon purkamista ja maanrakennusta on vienyt tontilla eteenpäin Lehto Asuntojen vastaava työnjohtaja Mikko Lohtaja (kuvassa). Talon jäljellä olevaa kolmannesta pidetään pystyssä vielä vuoden verran, sillä se palvelee toistaiseksi työmaatoimistona.

– Purkua on tehty neljän kaivinkoneen voimin. Työnjohtoa meillä on tällä hetkellä puolen kymmentä ja miehistöä kymmenkunta. Kun itse talonrakentaminen alkaa toukokuussa, miehistön vahvuus tontilla kasvaa 30–40 henkilöön. Haasteena rakentamisessa on Niittykadun kapeus ja samanaikainen rakentaminen sen molemmin puolin. Näistä aiheutuu logistisia haasteita erityisesti elementtiasennusvaiheessa, Lohtaja arvelee.


Toimistotalon takana Länsiväylän tuntumassa päästiin huhtikuussa tekemään ensimmäisiä paalutuksia. Käärmetalon ensimmäinen osa valmistuu kesäkuussa 2020 ja koko rakennus lokakuussa 2020. Ensimmäiset asukkaat ovat jo kotiutuneet, kun rakentaminen tontilla vielä jatkuu.


Aiemmin todella rauhallisen Niittykadun ympäristö muuttuu lähivuosien aikana hurjasti. Samaan aikaan kun Lehto purkaa toimistotaloa, tien toisella puolella räjäytetään kalliota asuintalotontiksi. Hiljaiseen seutuun tottunut naapurusto on saanut sopeuta uusiin ääniin ja pölypilviin. Katua kuitenkin puhdistetaan säännöllisesti, ja rakentajat huomioivat parhaansa mukaan olemassa olevan asutuksen kaikissa rakentamisen vaiheissa.

– Noudatamme Espoon kaupungin kanssa yhteisesti sovittuja työskentelyaikoja ja -tapoja, Tommi Peltola muistuttaa.


Niittykallio kiinnostaa rakentajia, sillä sen arvo asuinalueena nousi huomattavasti Niittykummun metroaseman myötä. Metrolle ja kauppakeskukseen on vain pieni kävelymatka, ja autoilevat asukkaat pääsevät helposti Länsiväylälle. Lehto Asuntojen työmaan takana pilkottaa Haukilahden vesitorni.









 

maanantai 21. tammikuuta 2019

Huippukysytty vuokrakohde saa asukkaat tammikuussa


Metroaseman, kauppakeskuksen ja Niittyhuippu-tornitalon naapuriin noussut Espoon Asuntojen vuokratalokohde Haukilahdenkadun varressa on viittä vaille valmis ja saa pian asukkaansa. Niittysillankulma 1:ssä sijaitsevat kaksi kerrostaloa osoittautuivat äärimmäisen toivotuiksi kodeiksi hakuajan alettua viime vuoden lopulla.


– Kun malliasunnossa järjestettiin hakuaikana esittelytilaisuus, asunnossa kävi parin tunnin aikana satoja ihmisiä. Kohteesta tuli yksi kaikkien aikojen kysytyimmistä, kertoo Pirjo Räihä, Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja.

Kiinnostuksen herättivät varmasti poikkeuksellisen hyvät julkisen liikenteen yhteydet, vieressä sijaitsevat peruspalvelut, modernisoituva aluekeskus sekä tietysti upouudet asunnot. Haku asuntoihin oli marraskuussa, ja nyt kaikkien 114 asunnon vuokrasopimukset on allekirjoitettu. Asukkaiden tuli täyttää ARA:n määrittelemät asukasvalintakriteerit, joista merkittävimpiä on asunnon tarve.


Oikealla näkyvät Niittysillankulma 1:n viisikerroksiset uudisrakennukset täydentävät Niittysillankulman alueen Haukilahdenkadun varressa. Rakennukset ovat aiemmin valmistuneiden asuintalojen kaltaisia, mikä varmistaa alueen yhtenäisen, rauhallisen ilmeen. Kahden uuden talon väliin jää suojaisa leikki- ja oleskelupiha. Autoilevat asukkaat antavat arvoa lämpimälle autohallille, joka sijaitsee pihakannen alla ja josta pääsee hissillä suoraan eri kerroksiin. Autoilijoitten arkea helpottaa myös lyhyt matka Länsiväylälle.


Arkkitehtitoimisto  ArkOpenin suunnittelemien talojen päädyt on valmistettu grafiitinharmaasta graafisesta betonista. Pitkät sivut on jätetty valoisan vaaleiksi. Etualalla näkyvät koristeelliset kuitubetonisäleiköt on tarkoitettu antamaan parvekkeille suojaa ja yksityisyyttä. Samalla ne läpäisevät valoa ja tuovat ilmettä. Kaikissa asunnoissa on parveke lukuun ottamatta kahta pihatason asuntoa, joissa voi paistatella päivää pienellä oleskelualueella.


Molemmilla taloilla on tehosteväri, toisella keltainen ja toisella punainen.
Taustalla pilkottavan Niittykummun koulun läheisyys lisäsi varmasti osaltaan perheellisten asunnonhakijoitten määrää. Koulumatka on harvinaisen lyhyt, ja kesäisin lapset viihtyvät koulun vieressä sijaitsevassa Niittysillanpuistossa.

Huolellisesti äänieristetty savuton kohde

Taloissa asutaan yksiöissä, kaksioissa ja kolmioissa. Neljän huoneen asuntoja on yksi, ylimmässä kerroksessa. Yksiöitten koko vaihtelee 30,5–36,5 neliön välillä. Neljän huoneen perheasunto puolestaan on 77,5 -neliöinen. Kaksioiden ja kolmioiden neliömäärät jäävät tälle välille.

  
– Kuten uudisrakennukset yleensäkin, kohde on savuton. Tupakointi on kielletty niin asunnoissa kuin parvekkeilla. Yhteisellä asuntopihalla sen sijaan on tupakoitsijoille paikka, josta hajuhaittojen ei pitäisi kulkeutua asuntoihin, Pirjo Räihä kertoo 57,5 -neliöisessä malliasunnossa. Kahden huoneen ja keittiön kodissa on myös tilava vaatehuone.

Niittysillankulman kodeissa on tällä hetkellä Espoon Asuntojen uudiskohteitten korkein keskivuokra, 15,5 euroa neliötä kohden. 

– Silti vuokrat jäävät vuokranmääritysperiaatteidemme mukaisesti 25 prosenttia alle markkinavuokrien. Vuokria on jyvitetty huoneistokokojen, kerrosten sekä näkymien mukaan, Pirjo Räihä mainitsee.


Rakennusvaiheessa taloissa kiinnitettiin erityistä huomiota äänten kulkeutumisen poistamiseen sekä siihen, että akustiikka muodostuisi miellyttävän vaimeaksi. Tässä onnistuttiin hyvin, sillä rakentamiseen antoi oman panoksensa äänikonsultti. Suunnittelussa ja toteutuksessa on huolehdittu siitä, etteivät viereisen Haukilahdenkadun liikenteen äänet kulkeudu sisälle ja etteivät askeläänet kuulu huoneistosta toiseen.


Nykyaikainen, avoin tupakeittiöratkaisu varmistaa asuntojen avaruuden, valoisuuden ja toimintojen sujuvuuden. Pirjo Räihän mukaan uudistuotannossa ei pääsääntöisesti enää rakenneta erillisiä keittiöitä. Tupakeittiön ansiosta kokki voi keskustella helposti niin perheen kuin vieraiden kanssa. 

Lattialämmitys miellyttää jalkapohjia laminaatin alla

Jokainen asunto on varustettu laminaattilattialla ja säleverhoilla. Autohallin päälle rakennetut ensimmäisen kerroksen asunnot poikkeavat lämmitystavaltaan muista, sillä laminaatin alle on asennettu lattialämmitys eikä näissä huoneistoissa ole seinäpattereita laisinkaan. 

 
– Valitsimme asuntoihin lattialaminaatin, jonka kestävyys on lähes julkisen tilan luokkaa. Tavoitteena, että materiaali kestää hyvin elämää ja asukkaiden vaihtumista. Näin muuttojen yhteydessä lattiaa ei tarvitse uusia. Muovimattoa emme enää käytä peruskorjattavissa ja uusissa kohteissamme, Pirjo Räihä kertoo.

Kerhohuoneet lisäävät yhteisöllisyyttä

Miellyttävien asuntojen lisäksi kohteessa on kiinnitetty huomiota myös yhteisten tilojen tarpeeseen. Omaa pyykkikonetta ei välttämättä tarvita, sillä toisessa taloista on talopesula ja molemmissa kuivaustilat.




Asunnoissa on kunnon kylpyhuoneet, muttei asuntosaunoja. Molempia taloja palvelevat omat saunaosastot. Löyly- ja pesuhuoneen lisäksi niihin rakennettiin parvekkeelliset pukuhuoneet, jotka palvelevat asukkaita myös kerhotiloina. Kerhotilojen keittiövarustuksen ansiosta asukkaat voivat kokoontua vaikka kahvittelemaan yhdessä tai järjestää tiloissa perhejuhlia.


Jos Niittysillankulma 1 alkoi kuulostaa osoitteelta, jossa mielellään asuisi, taloihin voi hakea täyttämällä asuntohakemuksen. Tosin asuntoja vapautuu vain, jos joku muuttaa pois. 

– Asuntoa hakeva voi määritellä toivotun sijaintialueen ja halutessaan kohdetoiveenkin. Kannattaa muistaa, että vuokra-asuntohakemus on voimassa vain kolme kuukautta kerrallaan. Joskus asunnon voi saada nopeasti, mutta monet hakevat asuntoa pitkään. Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa olevat ovat etusijalla, Pirjo Räihä muistuttaa.


Espoon Asuntojen tuotantotavoite on 400 alkavaa asuntoa vuosittain. Vuokrakoteja suunnitellaan ja rakennetaan jatkuvasti eri puolilla kaupunkia.

– Rakennamme lisää Espoon Asuntojen vuokra-asuntoja myös Niittykumpuun. Suunnitteilla on kohde Urheilupuiston metroaseman viereen Jousenpuistoon sekä Nuttukujalle Tonttumuorin kaava-alueella. Aikanaan asuntoja tulee myös Niittykallion alueelle sekä 2020-luvulla metroaseman lähelle Merituulentien pohjoispuolelle, Pirjo Räihä lupaa.








perjantai 21. joulukuuta 2018

Niittykallion kadut tuodaan tähän päivään


Niittykallion alue Niittykummun lounaisosassa muuttuu lähivuosina enemmän kuin koskaan. Harvaan asuttu kulmakunta saa modernien kerrostalojen myötä runsaasti uusia asukkaita. Espoon kaupunki uudistaa keväästä alkaen Niittykallion kunnallistekniikkaa ja katuverkostoa mahdollistaakseen rakentamisen ja sujuvoittaakseen uusien ja nykyisten asukkaiden yhteyksiä. 


Alueinsinööri Jaana Länkelin Espoon kaupungilta ja suunnittelija Martti Maljanen Rambollin alue- ja kunnallistekniikan osastolta ovat työskennelleet jo pitkään alueen katusuunnitelmien parissa.

– Rakennustöiden on tarkoitus alkaa maaliskuussa. Urakka kestää noin puolitoista vuotta ja sen aikana uusitaan olemassa olevia katuja ja rakennetaan yksi uusi katuyhteys. Alue saa urakassa jalankulku- ja pyöräteitä. Katuvalaistus nykyaikaistetaan, ja istutuksiakin on luvassa jonkin verran, Jaana Länkelin summaa.


Suunnitelmien keskiössä ovat Niittykummuntie, Niittykallio ja Niittykatu. Niillä liikkumiseen kannattaa varata tavallista enemmän aikaa, sillä odotettavissa on väliaikaisia ajojärjestelyjä ja mahdollisia työmaaliikennevaloja. Niittykummuntie johtaa jatkossa uusien kerrostalojen alueelle Kehä II:n ja Länsiväylän kainaloon. Rakennettavat kiinteistöt on merkitty keltaisella. Katu säilyy entisessä väylässä ja sen korkeus pysyy olemassa olevien kiinteistöjen kohdalla entisenä, mutta katu levenee loppuaan kohden ja sitä myös nostetaan loppupäästään. Kadun varteen rakennetaan yhdistetty jalankulku-  ja pyörätie. 

– Niittykummuntie päättyy kääntöpaikkaan, jossa esimerkiksi kunnossapitokalusto pääsee ympäri. Parkkipaikkoja kääntöpaikalla ei ole. Noin 30 metrin matkalta ennen kääntöpaikkaa tie muuttuu yksikaistaiseksi ja paikalle asennetaan etuajo-oikeudesta kertova liikennemerkki, Martti Maljanen kertoo. 
Suunnitelmakuvat: Ramboll.



 
Niittykatua jatketaan siten, että sitä pitkin on mahdollista ajaa entistä pitemmälle Länsiväylän varteen. Ympäri Niittykummuntielle ei edelleenkään ole ajoyhteyttä. Sen sijaan kevyenliikenteen yhteys Niittykummuntien ja Niittykadun välillä Länsiväylän varressa säilyy.

Ryhdikkäämpiä risteyksiä

Jaana Länkelin mainitsee alueen risteysjärjestelyjen ryhdistyvän. Kipeimmin selkiytystä kaipaa Niittykallion ja Niittykummuntien Y:n muotoinen risteys, johon sijoittuu myös yksi uusista kiinteistöistä.


Kuvassa näkyvä risteys muuttuu kohtisuoraksi ja ajolinjoja selkiytetään. Ylös vievän Niittykallio-nimisen kadun linjausta siirretään idemmäs eli se saa lisätilaa vasemmalta metsän puolelta. Silti katu jää sen verran kapeaksi, että sen varsi jää pyörätietä vaille, tulossa on ainoastaan jalkakäytävä.

– Jalkakäytävä muuttaa Niittykalliota pihakatumaisemmaksi, ja katu saa urakassa myös kaiteen jyrkänteen puolelle. Niittykallion ja Niittykummuntien risteykseen rakennetaan lisäksi puromainen hulevesien viivytysallas, Jaana Länkelin mainitsee.

Uusi yhteys Niittykadulta Haukilahden suuntaan

Niittykadun varressa on vanhastaan kulkenut jalkakäytävä kadun itäreunassa. Kun omakotitalot kadun länsireunasta puretaan, kevyt liikenne siirtyy tälle reunalle. Kadulle rakennetaan yhdistetty jalankulku- ja pyörätie.


Urakassa rakennetaan myös aivan uusi yhteys, joka johtaa Niittykadulta Kappelitielle sekä siitä Niittyporttiin ja Haukilahdenkadun suuntaan. Uuden kadun varteen on tulossa myös kevyenliikenteen väylä ja puuistutuskaista.

Ensin pannaan kunnallistekniikka kuntoon  

Jotta katuja voidaan modernisoida ja täydennysrakentaminen aloittaa, alueen vesi- ja viemärihuolto saatetaan kuntoon.




– Käyttövesi- ja jätevesiputkiston rakentaminen alueella saatetaan kiireellisesti alkuun. Jotta Länsiväylän varteen on mahdollista rakentaa, alueella kulkevan rasiteputken linjausta siirretään. Samalla nostetaan hulevesilinjojen kapasiteettia. Uusi aluevesihuoltoverkko takaa huoltovarmuuden niin alueelle jääville kuin uusille asukkaille, Martti Maljanen selittää.

Istutukset viimeistelevät tieurakan

Niittykallion aluetta rakennetaan monin tavoin lähivuosina, ja sen viihtyisyys paranee, Jaana Länkelin näkee. Maisemasuunnitelmat ovat valmiina.


– Kaupunki on tehnyt yhteistyötä asukkaitten kanssa alusta lähtien ja järjestänyt asukastilaisuuksia suunnitelmien eri vaiheissa. Asukkaita on kuultu ja heidän toiveitaan toteutettu.

Katu-urakan päätteeksi Niittykalliossa on modernit, hyvin valaistut tiet, kevyenliikenteen väylästö sekä uusia istutuksia puineen, pensaineen ja hoitonurmikoineen. Myös kiveykset lisäävät huoliteltua vaikutelmaa.