Niittykallion kadut tuodaan tähän päivään

Niittykallion alue Niittykummun lounaisosassa muuttuu lähivuosina enemmän kuin koskaan. Harvaan asuttu kulmakunta saa modernien kerrostalojen myötä runsaasti uusia asukkaita. Espoon kaupunki uudistaa keväästä alkaen Niittykallion kunnallistekniikkaa ja katuverkostoa mahdollistaakseen rakentamisen ja sujuvoittaakseen uusien ja nykyisten asukkaiden yhteyksiä. 

Alueinsinööri Jaana Länkelin Espoon kaupungilta ja suunnittelija Martti Maljanen Rambollin alue- ja kunnallistekniikan osastolta ovat työskennelleet jo pitkään alueen katusuunnitelmien parissa.

– Rakennustöiden on tarkoitus alkaa maaliskuussa. Urakka kestää noin puolitoista vuotta ja sen aikana uusitaan olemassa olevia katuja ja rakennetaan yksi uusi katuyhteys. Alue saa urakassa jalankulku- ja pyöräteitä. Katuvalaistus nykyaikaistetaan, ja istutuksiakin on luvassa jonkin verran, Jaana Länkelin summaa.

 

Suunnitelmien keskiössä ovat Niittykummuntie, Niittykallio ja Niittykatu. Niillä liikkumiseen kannattaa varata tavallista enemmän aikaa, sillä odotettavissa on väliaikaisia ajojärjestelyjä ja mahdollisia työmaaliikennevaloja. Niittykummuntie johtaa jatkossa uusien kerrostalojen alueelle Kehä II:n ja Länsiväylän kainaloon. Rakennettavat kiinteistöt on merkitty keltaisella. Katu säilyy entisessä väylässä ja sen korkeus pysyy olemassa olevien kiinteistöjen kohdalla entisenä, mutta katu levenee loppuaan kohden ja sitä myös nostetaan loppupäästään. Kadun varteen rakennetaan yhdistetty jalankulku-  ja pyörätie. 

– Niittykummuntie päättyy kääntöpaikkaan, jossa esimerkiksi kunnossapitokalusto pääsee ympäri. Parkkipaikkoja kääntöpaikalla ei ole. Noin 30 metrin matkalta ennen kääntöpaikkaa tie muuttuu yksikaistaiseksi ja paikalle asennetaan etuajo-oikeudesta kertova liikennemerkki, Martti Maljanen kertoo. 

Suunnitelmakuvat: Ramboll.

 

 

Niittykatua jatketaan siten, että sitä pitkin on mahdollista ajaa entistä pitemmälle Länsiväylän varteen. Ympäri Niittykummuntielle ei edelleenkään ole ajoyhteyttä. Sen sijaan kevyenliikenteen yhteys Niittykummuntien ja Niittykadun välillä Länsiväylän varressa säilyy.

Ryhdikkäämpiä risteyksiä

Jaana Länkelin mainitsee alueen risteysjärjestelyjen ryhdistyvän. Kipeimmin selkiytystä kaipaa Niittykallion ja Niittykummuntien Y:n muotoinen risteys, johon sijoittuu myös yksi uusista kiinteistöistä.

 

Kuvassa näkyvä risteys muuttuu kohtisuoraksi ja ajolinjoja selkiytetään. Ylös vievän Niittykallio-nimisen kadun linjausta siirretään idemmäs eli se saa lisätilaa vasemmalta metsän puolelta. Silti katu jää sen verran kapeaksi, että sen varsi jää pyörätietä vaille, tulossa on ainoastaan jalkakäytävä.

– Jalkakäytävä muuttaa Niittykalliota pihakatumaisemmaksi, ja katu saa urakassa myös kaiteen jyrkänteen puolelle. Niittykallion ja Niittykummuntien risteykseen rakennetaan lisäksi puromainen hulevesien viivytysallas, Jaana Länkelin mainitsee.

Uusi yhteys Niittykadulta Haukilahden suuntaan

Niittykadun varressa on vanhastaan kulkenut jalkakäytävä kadun itäreunassa. Kun omakotitalot kadun länsireunasta puretaan, kevyt liikenne siirtyy tälle reunalle. Kadulle rakennetaan yhdistetty jalankulku- ja pyörätie.

 

Urakassa rakennetaan myös aivan uusi yhteys, joka johtaa Niittykadulta Kappelitielle sekä siitä Niittyporttiin ja Haukilahdenkadun suuntaan. Uuden kadun varteen on tulossa myös kevyenliikenteen väylä ja puuistutuskaista.

Ensin pannaan kunnallistekniikka kuntoon  

Jotta katuja voidaan modernisoida ja täydennysrakentaminen aloittaa, alueen vesi- ja viemärihuolto saatetaan kuntoon.

– Käyttövesi- ja jätevesiputkiston rakentaminen alueella saatetaan kiireellisesti alkuun. Jotta Länsiväylän varteen on mahdollista rakentaa, alueella kulkevan rasiteputken linjausta siirretään. Samalla nostetaan hulevesilinjojen kapasiteettia. Uusi aluevesihuoltoverkko takaa huoltovarmuuden niin alueelle jääville kuin uusille asukkaille, Martti Maljanen selittää.

Istutukset viimeistelevät tieurakan

Niittykallion aluetta rakennetaan monin tavoin lähivuosina, ja sen viihtyisyys paranee, Jaana Länkelin näkee. Maisemasuunnitelmat ovat valmiina.

 

– Kaupunki on tehnyt yhteistyötä asukkaitten kanssa alusta lähtien ja järjestänyt asukastilaisuuksia suunnitelmien eri vaiheissa. Asukkaita on kuultu ja heidän toiveitaan toteutettu.

Katu-urakan päätteeksi Niittykalliossa on modernit, hyvin valaistut tiet, kevyenliikenteen väylästö sekä uusia istutuksia puineen, pensaineen ja hoitonurmikoineen. Myös kiveykset lisäävät huoliteltua vaikutelmaa.

Alkuperäisessä Niittykummussa elettiin herrankukkarossa

Vanhojen omakotitalojen asukkaat Niittykummun etelälaidalla elävät parhaillaan muutoksen kynnyksellä. Useat Niittykallion alueella sijaitsevista omakotitaloista puretaan kerrostalorakentamisen tieltä, ja asukkaat ovat jättämässä talojaan. Pitkäaikaisten asukkaiden mielissä alkuperäinen Niittykumpu säilyy idyllisenä kylänä, joka oli varsinainen herrankukkaro.

 

Vesa Saarinen on yksi Niittykummun pitkäaikaisista omakotiasujista. Hän ehti asua perheineen Niittykummuntie 11:ssä lähes 40 vuotta. Kodin myyntiä edelsivät vuosikausia kestäneet neuvottelut kaavoituksesta kaupungin kanssa. 

– Prosessi oli väsyttävän pitkä. Päätimme Niittykadun ja Niittykummuntien omakotiasujien kesken tehdä tiivistä yhteistyötä neuvotellessamme tonteistamme. Koen, että kaupunki kuunteli meitä, otti ajatuksiamme myönteisesti vastaan ja sovitti niitä yhteen suunnittelussa. Uskon, että kaikki olivat lopulta tyytyväisiä kaavaratkaisuihin ja rakennusliikkeitten kanssa tehtyihin tonttikauppoihin, Vesa Saarinen kiittelee. 

Saarisen mukaan Espoon voimakas kehitys näkyy Niittykummussa pienoiskoossa. Vanha väistyy uuden tieltä.

Saariset ostivat yhdessä Vesa ja Brita Huolmanin kanssa tontin Niittykummuntieltä vuonna 1979. Tontilla ei ollut kuvan mukaista kokonaisuutta vaan alkuperäinen pieni talo, joka oli rakennettu 1940-luvulla. Siitä tuli Saaristen uusi koti. Sitä kunnostaessaan Vesa ja Riitta Saarinen tulivat sukeltaneeksi rakennuksen ja samalla koko Suomen historiaan, sillä rakenteista löytyi vuorauksena käytettyjä sodanaikaisia sanomalehtiä. Huolmanit rakensivat viereen uudisrakennuksen, jonka punainen katto pilkottaa oikealla. Huolmanien uudisrakentamisen yhteydessä Saaristen taloon vedettiin viemäröinti ja käyttövesiputket, sillä alkuperäisessä rakennuksessa oli ulkohuussi ja kantovesi. Myöhemmin taloa laajennettiin lisäosalla. Sen suunnittelu uskottiin Vesa Huolmanille, joka on ammatiltaan arkkitehti. Huolmanit ovat harvoja alueelle jääviä omakotiasujia.

Saariset kunnostivat taloa ja puutarhaa vuosien varrella monin tavoin. Pieniä mutta välttämättömiä töitä oli koko ajan.

– Maalaamista, pihatöitä, kasvimaan ja puutarhan hoitoa. Omasta keittiöpuutarhasta saimme esimerkiksi tomaatteja, porkkanaa, valkosipulia, purjoa ja persiljaa. Mustaviinimarjapensaat olivat kilpailuja voittanutta, erityisen aromikasta lajiketta. Omenat ja luumut poimittiin omista puista, Vesa Saarinen kertoo.

Muistojen talossa kasvoivat perheen kaksi lasta, ja rakennuksen taaksekin on haudattu pala mennyttä elämää: kaksi maatiaiskissaa ja toinen koirista, welsh corgi.

Vaikka Saariset olivat kiintyneitä kotiinsa, he päättivät myydä, sillä rakennuksen lämpöeristeet alkoivat olla huonot ja vasemmalle puolella naapuritontille suunniteltu kerrostalo oli epämukava ajatus. Tulevaisuudessa vanhan kodin paikalle tulee kerrostalon parkkipaikka.

Saariset ovat olleet elokuusta lähtien soukkalaisia, mutta uusi kauppakeskus Niitty ehti tulla tutuksi ennen muuttoa. Siellä on yhä luonteva käydä teekupposella. Palveluissa ei Saarisen mukaan ollut valittamista 1970-luvunkaan Niittykummussa, sillä kahden elintarvikeliikkeen lisäksi asukkaita palvelivat silloin myös pankki ja apteekki. 

– Päivittäistavarakauppoina toimivat Elanto ja K-kauppa. Asukkaat kävivät toisilleen tutuiksi. Kuulumisia vaihdettiin bussipysäkillä ja kaupassa. Etenkin omakotiasujilla oli oma yhteisönsä, tutustuimme hyvin toisiimme ja pidimme tiiviisti yhteyttä. Niittari oli herrankukkaro, jota tiet rajasivat. Emme uskoneet kasvulle olevan tilaa.

Tuttu maisema muuttui muutamassa vuodessa

Toisin kävi. Suunnitelmia tehtiinkin maan alle ja taivasta kohden. Pieneen kylään tuli metroasema ja tornitaloja.

– Metro on eduksi Niittykummulle ja on luonnollista, että kaupunki kasvaa ja muuttuu. Hyvä että tapahtuu, tulee nuorta porukkaa, työpaikkoja ja asuntoja. Kun Merituulentien pohjoispuoli eli kirkonpuoli vielä rakennetaan täyteen kerrostaloja, keskusta on täysin muuttunut.

Tiettyä haikeutta Saarinen tuntee. Nykyisen eläkeläisen koko aktiivielämä ja sen kytkennät ovat liittyneet Niittariin, jolla nimellä alkuperäisasukkaat aluetta kutsuvat. Lapset vietiin alueen omaan päiväkotiin ja he kävivät Niittykummun koulua.

Työuransa Saarinen teki Yleisradiossa. Hän aloitti Suomen ensimmäisen televisiokanavan, Tesvision, palveluksessa vuonna 1963. Yleisradio osti Tesvision seuraavana vuonna. Saarinen toimi TV1:n palveluksessa tuottaja-ohjaaja-toimittajana yli 40 vuotta. Hän oli mukana perustamassa esimerkiksi Kuningaskuluttaja-ohjelmaa vuonna 1990 ja toimi pitkään sen tuottajana ja ohjaajana.

Naapuri jää muutosten keskelle

Yhteisestä tontista aikoinaan erotetussa Niittykummuntie 9:ssä asuvat Vesa ja Brita Huolman jäävät omaan muistojen taloonsa asumaan ja näkemään ympäristön suuren muutoksen Niittykalliossa. 

Arkkitehti Vesa Huolman on suunnitellut perheen tiilitalon itse. Viihtymisessä ovat auttaneet omiin tarpeisiin rakennetun talon lisäksi myös hyvät naapuruussuhteet. Saarisilla ja Huolmaneilla oli jopa samankaltaiset nimet. Tummassa puutalossa asuivat Vesa ja Riitta, tiilitalossa Vesa ja Brita.

Huolmanien talo valmistui vuonna 1980. Kehä II:ta ei vielä ollut, ja talon takaa kulki vanha Matinkyläntie. Vesa Huolman otti jo tuolloin suunnittelussa huomioon äänitekniset seikat, joten Kehä II:n äänet eivät kuulu sisälle. 

– Muuttaessamme meillä oli kaksi tytärtä, ja poikamme oli ehtinyt täyttää vuoden. Muutimme Iivisniemestä, jossa asuessamme aloimme etsiä tonttia. Espoon hyvinä asuinalueina mainitaan aina Tapiola ja Haukilahti. Niittykumpu on jäänyt turhaan niiden varjoon, Brita Huolman sanoo.

Kodin ympäristö on ollut harvaan asuttua ja vihreää. Kun Saaristen talo puretaan vierestä, Huolmanien aidan takana on jatkossa parkkipaikka ”hajurakona” kerrostaloalueeseen.

 
– Niittykallion suunnitelmat ovat eläneet 30 vuotta. Yhdessä vaiheessa tänne suunniteltiin toimistojenkin rakentamista, Vesa Huolman muistelee. Pariskunta seisoo uuden ajan kynnyksellä rauhallisena ja uteliaana.

– Puhutaan, etteivät ihmiset voi vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun, mutta meidän kokemuksemme mukaan se ei pidä paikkaansa. Kyllä voi vaikuttaa kun rakentavasti esittää. Jo Kehä II:n suunnittelun yhteydessä pystyimme vaikuttamaan tieratkaisuihin. Myös asemakaavan suunnittelussa asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana.

Vaaleat kerrostalot valtaavat Länsiväylän varren

Niittykallio sijaitsee Niittykummun lounaisosassa, Länsiväylän ja Kehä II:n kainalossa. Kaava-alueen katuverkon muodostavat Niittykummuntie, Niittykallio ja Niittykatu.

Huolmanien talo näkyy vasemmassa laidassa eli lännessä pienenä ruskeana omakotitalona. Sen vieressä sijaitseva omakotitalo, Niittykummuntie 7, jää myös paikoilleen. Aivan naapurustoon nousee kerrostalojen viuhka Kehä II:n kainaloon. Valkoisina näkyvien uusien talojen kerrosmäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Kuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.

– Niittykallion alue on mahtava. Tästä pääsee kävellen Haukilahdenrantaan, ja lenkkejä voi tehdä moneen suuntaan, Brita Huolman kertoo ja muistelee koko alkuperäisen Niittykummun olleen oma kylänsä, oikea idylli.

Talon takana kulkevat rinnakkain kävelytie ja Gräsanoja. Gräsanojassa on Niittykummun asutuksen alkuaikoina uitu ja kalastettu ja siinä oli myös  mattolaituri. Vielä viime vuonna Huolmanit katselivat olohuoneensa ikkunasta uomaa pitkin lipuvaa kanoottia.

Vanha kauppakeskus suunniteltiin kestämään vuosisadan

Vesa Huolmanin käden jälki näkyy oman talon lisäksi muuallakin Espoossa. Hän on vastannut muun muassa niin sanotun Vanhan Olarin suunnittelusta. Olohuoneen ikkunasta pilkottaa hänen suunnittelemansa Oracle Finland Oy:n toimitalo.

Kesällä 2017 purettu ostoskeskus Niittytori oli sekin Vesa Huolmanin käsialaa. Nyt paikalla on kolme uutukaista kerrostaloa. Kuva on heinäkuulta 2015.

– Niittytori suunniteltiin kestämään 100 vuotta, mutta lopulta rakennus purettiin jo 25 vuoden kuluttua käyttöönotosta. Alun perin paikalla oli vanha puurakenteinen ostoskeskus sekä iso autotallirakennus, jossa toimivat rautakauppa ja Elanto. Nekin purettiin noin 25 vuoden ikäisinä! Huolman kertoo.

Vesa Huolman työskenteli sekä muiden palveluksessa että kahdessa omassa toimistossaan. Vuonna 1967 perustetun Vesa Huolman ky:n toiminta jatkui vuonna 1985 nimellä Arkkitehtitoimisto Arkaari Oy. Huolman suunnitteli Etelä-Suomessa niin asuntoja, toimistoja kuin teollisuuskohteita sekä esimerkiksi Rovaniemelle kauppakeskus Revontulen, joka oli maamme ensimmäinen valtatien päälle rakennettu ostoskeskus, johon pääsee ajamaan suoraan valtatieltä.

Talot ja toimistorakennukset purkukouran alle

Maisema muuttuu myös Niittykallion itälaidalla, esimerkiksi Niittykadun varrella. Kaava-alue rajautuu idässä Kappelirinteen ja Kappelikujan katualueisiin.

Tähän osaan Niittykumpua palstoitettiin 1950-luvun alussa pientalotontteja, ja alueella toimi aikoinaan myös Olle Hellingin kauppapuutarha. Nuori toimittaja Vesa Saarinen muutti alun perin tänne, Niittykatu 12:een, 1970-luvun alussa. Täällä perhe sai alkunsa. Osoitteessa ehdittiin asua viitisen vuotta ennen muuttoa Niittykummuntie 11:een.

– Talo oli mökkimäisen pieni eikä siinä ollut mukavuuksia. Veljeni asui saman tontin ylämökissä. Niittykatu 12:n talot purettiin, ja niiden naapuriin rakennettiin toimistotaloja. Alkuperäinenkin koti jäi siis parkkipaikan alle, Vesa Saarinen kertoo ympyrän sulkeutumisesta. 

Kuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.

Niittykatu 6:n ja 8:n toimistotalot parkkialueineen jättivät alleen Saaristen mökkimäisen talon lisäksi muutakin vanhaa asutusta, mutta pian on toimistotalojen aika jäädä purkukouran kynsiin ja väistyä vuorostaan asuintalojen alta.

Niittykadun varren omakotitalot toimistorakennuksia vastapäätä jäävät nekin historiaan, mutta muistuttavat vielä hetken ajasta, jolloin Niittykumpu oli herrankukkaro.