Niittyhuipun ja uuden kauppakeskuksen
työmaalla perustustyöt ovat edenneet voiton puolelle: tornin perustuksista on
valmiina 70 prosenttia ja parkkihallin perustuksista yli puolet, noin 60 prosenttia.
Tässä vaiheessa rakennetaan maan alle jääviä parkkitiloja sekä varasto- ja
väestönsuojatiloja.
Vaikka perustusten suunnitelmat ja niihin
liittyvät laskemat tehdään huolella, suomalainen kallio saattaa yllättää. Kun
siihen päästään käsiksi, työpöydän ääressä tehdyt laskelmat on toisinaan
pantava uusiksi. Niittykummussakin kallio osoittautui tarkempaa tuttavuutta
tehtäessä uskottua hauraammaksi. Ammattilaiset ottavat siinä tapauksessa
laskimen uudelleen kouraan ja muuttavat rakentamisen tapaa. Toteutus on
mukautettava matkan varrella tulleeseen uuteen tietoon.
Kallion oli laskettu kantavan neliömetrin
pinta-alalla viiden megapascalin paineen, mutta käytännössä kantavuus oli
kahden megapascalin luokkaa. Kantavaa kalliota jouduttiin etsimään syvemmältä
ja perustuksista tekemän sekä leveämmät että korkeammat kuin oli aluksi oli
suunniteltu. Vaikka perustustyöt näin hieman viivästyivät alkuperäisestä
aikataulusta, muutokset kertovat siitä, kuinka tärkeää on seurata teorian ja
käytännön kohtaamista ja soveltaa suunnitelmia tilanteen vaatimalla tavalla. Se
on suomalaista työmoraalia parhaimmillaan.
Pitkää,
leveää, kantavaa
Anturat, jotka oli suunniteltu 0,8 metrisiksi,
vaihtuivat nelimetrisiksi, ja betonia tarvittiin työmaalle yli 140 lisäkuormaa.
Se tarkoittaa tuhatta kuutiota ja prosentteina 20 prosentin kasvua
suunnitellusta.
Raudoitusta perustuksiin uppoaa 140 000
kiloa ajateltua enemmän. Seinät tulevat olemaan täynnä kuvassa näkyviä pitkiä
rautoja. Joskus kysytään, mikä suomalaisessa rakentamisessa maksaa. Esimerkiksi
se, että maaperämme on haastava ja talvemme vaatii korkealuokkaista
rakentamista, mutta myös se, ettei työssä oikaista turvallisuuden
kustannuksella.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa perustuksista
tulee riittävän pitkät ja leveät sekä tulevaan rakennusmassaan nähden varmasti
kantavat. Yläpuolella olevassa kuvassa perustusten tiheä raudoitus on hyvin
näkyvissä.
Liiketilat parkkikerrosten välissä
Poikkileikkauskuva havainnollistaa eri
kerrosten toiminnallisuuksia. Parkkitilat sijoittuvat kuvassa Niittyhuipun
oikealle puolelle. Kaksi alinta kerrosta ovat parkkitiloja, kolmas kerros katutasoon
tulevaa liiketilaa ja sen päällä olevat kaksi kerrosta jälleen parkkitiloja. Niiden
päälle sijoittuu asuntopiha. Kauppakeskuksen tilat jatkuvat myös tornin
vasemmalla puolella katutasossa. Parkkitilat palvelevat Niittyhuipun asukkaita,
kauppakeskuksen asiakkaita ja liityntäpysäköintiä tarvitsevia metron käyttäjiä.
Metroasema sijoittuu kahden tornitalon
väliin.
Se tulee maan alle kohtaan, joka näkyy kuvassa vasemmalla tummana
kellarikerroksena.
Väestönsuojaan
kahdesta kerroksesta
Niittyhuipun ja kauppakeskuksen alle rakennetaan
kaksi väestönsuojaa. Niihin on käynti kahdesta alimmasta kerroksesta, ja ne
toimivat normaalioloissa varastotiloina.
Rakentamisen tässä vaiheessa ne erottuvat parhaiten ja peittyvät pian
ympäröiviin ja ylle tuleviin rakenteisiin.
Ovi takana näkyvässä harmaassa seinässä vie
väestönsuojaan. Alimman eli K1 -kerroksen väestönsuojan ala on runsas 130
neliömetriä. Seuraavan eli K2 -kerroksen väestönsuoja on pari neliötä suurempi.
Työmaalla on näinä aikoina töissä 35 miestä.
Uusi nosturi liikkuu kiskoilla
Syyskuun lopulla työmaalla valmistauduttiin
toisen, kiskoilla liikkuvan nosturin kokoamiseen. Sitä tarvitaan parkkitalon
elementtien ja seinien muottien asennukseen. Uuden nosturin koukkukorkeus tulee
olemaan 50 metrissä.
Nosturi kootaan punaisen jalustan päälle.
Sen kiskoista tehtiin aluksi 12-metriset, mutta niitä jatketaan tulevien
tarpeitten mukaan vielä sama matka, eli nosturi liikkuu kiskoilla jopa 24
metriä ja pääsee palvelevaan myös työmaan Haukilahden päätyä. Työmaa tiivistyy
kaiken aikaa, ja pian kuoppa on täytetty erilaisin rakentein.
