Laajat kadunrakennushankkeet Niittykummun keskustassa liittyvät
paitsi metrokeskuksen avaamiseen ja uusiin asuintaloihin sen ympäristössä, myös
muuhun rakentamiseen alueella. Asuntorakentaminen laajenee myös Merituulentien
pohjoispuolelle, ja Espoon kaupungin tavoitteena on, että puolen kilometrin
säteelle Niittykummun ytimestä rakennetaan viiden vuoden kuluessa 6000 uutta
asuntoa.
Niittykummun kadunrakennustyömaitten valvojana Espoon kaupungilla
toimiva Juha Hännikäinen (vasemmalla)
ja Niittykummun alueen rakentamisesta vastaava tuore projektinjohtaja Jarmo Kulmala kertovat, että Merituulentien
pohjoisen puolen autoliikkeille etsitään parhaillaan uusia sijoituspaikkoja.
– Yksi vaihtoehto autoliikkeiden uudeksi sijoittumispaikaksi
on Hannuksenpelto, mutta Niittykummunkin alueella on tonttivaihtoehtoja
kauempana metrokeskuksesta. Jos autoliikkeiden ja maanomistajien kanssa
päästään yhteisymmärrykseen, visiona on kaksi, kolme kokonaista korttelia ja
kookkaitakin asuinrakennuksia nykyisille liikepaikoille. Myös Merituulentien
eteläpuolelle Niittykallion alueelle on suunnitteilla uutta kerrostaloasumista,
Jarmo Kulmala kertoo.
Kulmala aloitti kaupungin palveluksessa tammikuussa ja
toimii myös Tapiolan keskustan rakentamisen projektipäällikkönä.
Metrokeskuksen lähituntumassa olevat tontit, esimerkiksi
kuvassa näkyvä alue Merituulentien pohjoispuolella, soveltuvat Niittykummun
uudistuessa parhaiten asuinkäyttöön. Kaupunki lisää asumisen mahdollisuuksia
reippaasti laajemmallakin alueella, sillä visiona on entistä huomattavasti
kaupunkimaisempi ympäristö.
– Kaupunkimaiseen kerrostaloasumiseen soveltuvia alueita on
esimerkiksi Merituulentien varressa Niittykummun paloasemalta Tapiolaan päin. Lisäksi
asumista suunnitellaan Outokummun kortteliin, jonne alustavan suunnitelman
mukaan jäisi jäljelle nykyisiä toimistorakennuksia pari kappaletta. Muu tontti
varattaisiin asumiselle, Kulmala kertoo.
Myös Teboilin huoltoasema vaihtaa paikkaa. Sille on etsitty
korvaavaa tonttia Olarinluoman pohjoispäästä Kokinkyläntien läheisyydestä. Huoltoaseman
paikalle Olarin kirkon edustalle rakennetaan aukio nimeltä Gräsantori. Sen alle
kaivetaan toistasataa asukas- ja liityntäpysäköintipaikkaa. Gräsantorille on
tulossa taideteos, ja taiteellinen linja jatkuu myös metrokeskukseen vievässä
alikulussa Rälssitilanportissa.
Kuvassa Rälssitilanportti näkyy punaisena ja alittaa
keltaisella merkityn Merituulentien. Alikulun seinille suunnitellaan taidetta,
joka soveltuu kylmään kadunalustilaan. Taiteilijaa ei ole vielä valittu.
– Rälssitilanportin rakentaminen on edennyt suunnitellussa
aikataulussa. Kun metro alkaa liikennöidä elokuussa, alikulusta on valmiina
noin puolet. Tunneli voidaan ottaa käyttöön kesällä 2017, Juha Hännikäinen
toteaa.
Muutos nykyisen
kauppakeskuksen risteykseen
Ajaminen Merituulentiellä vaatii tällä hetkellä erityistä
keskittymistä, ja nykyisiin ajolinjoihin tottuneiden kannattaa valpastua
entisestään huhtikuussa, kun ajojärjestelyt muuttuvat hieman Niittytorin
kauppakeskuksen risteyksessä.
– Teemme tässä liikennevaloristeyksessä pieniä
ajolinjojen siirtoja ja tien tasauksen nostoa. Ajolinjojen väliaikaiset
muutokset koskevat Niittykatua. Kohdassa on silloin väliaikaisesti vain yksi
ajokaista kahden sijaan. Syynä on se, että alueen läpi vedetään huhtikuussa
kaapeli- ja putkilinjoja, selvittää Espoon kaupungille katu-urakkaa
tekevän Graniittirakennus Kallion
työmaainsinööri Jaana Hjelm.
Seuraava suuri muutos tapahtuu elokuussa, kun katurakentaminen
siirtyy vaiheeseen kaksi. Se tarkoittaa liikenteen siirtämistä kulkemaan pitkin
Merituulentien eteläisiä kaistoja, jotka ovat nyt työn alla. Liikenne alkaa
kulkea metrokeskuksen vieressä eteläisiä kaistoja pitkin molempiin suuntiin, ja
pohjoisilla kaistoilla alkavat parannustyöt.
– Vaiheessa kaksi Merituulentie tulee helpommaksi ajaa,
sillä tie on silloin lähes suora. Lisäksi liikenneympyrä poistuu Merituulentien
ja Haukilahdenkadun risteyksestä, ja tilalle saadaan valoristeys, Juha Hännikäinen
mainitsee.
Uusi silta
valmisteilla Haukilahdenkadulla
Haukilahdenkatua pitkin Niittykumpuun saavuttaessa silmiin
pistää suuri sääsuoja, jonka alla valmistuu uusi, entistä leveämpi
siltarakenne.
Niittyportin silta mahdollistaa sen alla kulkevan nykyisen kevyenliikenteen
väylän leventämisen sopimaan myös autoliikenteelle. Sillan itäpuolella oleva
Niittyportti-niminen katu jatkuu tulevaisuudessa myös Haukilahdenkadun
länsipuolelle ja johdattaa metrokeskukseen. Ensivaiheessa rakennetaan sillan
itäpuoli, sen jälkeen liikennejärjestelyt vaihtuvat ja sillanrakennus alkaa
Haukilahdenkadun länsipuolella.
Sääsuojan alla näkyy valmiiksi valettu silta. Huhtikuussa
suojan sisällä alkavat vesieristystyöt kansirakenteen kuivuttua. Telttaan
puhalletaan lämmintä ilmaa kuivumisen edistämiseksi. Pintarakenteita päästään
tekemään myöhemmin keväällä.
Tähän asti kävelijöitten ja pyöräilijöitten käytössä ollut
alikulku muuttuu melkoisesti. Silta-aukko levenee ja sen molemmin puolin
rakennetaan uusia ramppeja.
Hiljattain valettu silta on 35 metriä pitkä
ja noin 13 metriä leveä. Työmaainsinööri Jaana Hjelm kertoo autoliikenteen
mahtuvan sen alle hyvin molempiin suuntiin. Taustalla Niittykummun koulu.
Uusi ja vanha silta Haukilahdenkadun alla. Vanhaa voidaan
vähitellen alkaa purkaa.
Niittykummun
yleisilme kohentuu
Niittykummun alueen projektinjohtaja Jarmo Kulmala on
erityisen iloinen siitä, että alueen yleisilme kohentuu ja että elinkaarensa
päässä olevat liikerakennukset korvataan uudella rakennuskannalla. Hänen mukaansa
Espoo tarjoaa näinä aikoina valtavasti mahdollisuuksia, ja erilaisia hankkeita
on vireillä paljon.
– Espoo vastaa nyt huutoon, jonka mukaan pääkaupunkiseudulle
tarvitaan lisää asuntoja. Jos Niittykumpu ei olisi saanut omaa metroasemaa vaan
Urheilupuistosta seuraava asema olisi ollut Matinkylä, Niittykummun
houkuttavuus olisi kärsinyt. Metroaseman myötä uusia asuntoja on tulossa
runsaasti ja koko Niittykummun alueen kiinnostavuus kasvaa.
Kulmala näkee myös, että uuden metroaseman ja
kauppakeskuksen yhteyteen rakennettavat tornitalot tuovat Niittykumpuun
persoonallista tunnistettavuutta.
– Niittyhuipusta tulee Niittykummun maamerkki. Olen
tyytyväinen siitä, että SRV on nähnyt mahdollisuuden asuintornin rakentamiselle.
Asuintornihankkeita kariutui paljon menneinä vuosina, ne jäivät vain
suunnitteluasteelle. Niittyhuippu vaikuttaa myös arkkitehtonisesti
kunnianhimoiselta.
– On hienoa, että Suomessa rakennetaan nyt
paljon. Oli aika, jolloin nostokurki oli Suomen harvinaisin lintu. Nyt sitä
näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla laajalti, Kulmala sanoo.
