Merituulentien liikenne siirtyy marraskuussa poikkeusreiteille

Katurakentaminen Niittykummun ytimessä on alkamassa, ja liikenne siirretään marraskuussa Merituulentiellä sen pohjoiskaistoille. Metroaseman työmaan kohdalla liikenne siirtyy samalla kiertotielle. Kiertotietä on rakennettu Riihitontunpuistoon Olarinluoma-kadun ja Haukilahdenkadun väliselle pätkälle lokakuun ajan. Kaaren muotoinen väliaikaisratkaisu on liikenteen käytössä noin vuoden. Kaikkiaan katurakentamisurakka kestää pari vuotta.

Myös bussit, bussipysäkit ja kevyt liikenne siirtyvät puistoon tehdylle kaarelle samaan aikaan muun liikenteen kanssa. Siirto tehdään, jotta Merituulentien alle voidaan rakentaa uusi alikulku Olarinluoma-kadulta metrokeskukseen.

Katutöiden aikana Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteykseen rakennetaan väliaikainen kiertoliittymä.

Etelänpuoleiset kaistat remonttiin

Katutöitä tullaan tekemään parin seuraavan vuoden aikana sekä Merituulentiellä että Haukilahdenkadulla ja sen molemmilla puolilla. Alkamassa on liikennejärjestelyjen vaihe yksi, jossa Merituulentietä parannetaan Olarinluoma-kadusta länteen ja itään.

– Vaihe yksi kattaa Merituulentiellä matkan Kotitontuntieltä lähes Kehä II:lle, kertovat Espoon kaupungille katu-urakkaa tekevän Graniittirakennus Kallion työmaapäällikkö Heikki Kairikko ja työmaainsinööri Jaana Hjelm. Heidän takanaan näkyvässä kartassa Merituulentie näkyy vaakasuorana punaisine merkintöineen. Haukilahdenkatu näkyy korostettuna viistosti alaspäin. Sen molemmin puolin rakennetaan uusia katuja.

Merituulentien pohjoispuolta on levennetty, sillä liikenne siirretään kokonaisuudessaan pohjoisen puoleisille kaistoille. Etelän eli nykyisen Niittytorin puoleisia kaistoja perusparannetaan, jotta ne kestävät uudistuvan  Niittykummun kasvavat liikennevirrat.

– Osa uusista kadun rakennekerroksista toteutetaan keventävänä vaahtolasirakenteena. Menetelmää käytettiin hiljattain Suomenojan kiertoliittymän parannuksessa. Sen lisäksi että vaahtolasi keventää tierakennetta, se on pitkäikäistä ja hyvä routaeriste, Heikki Kairikko ja Jaana Hjelm kertovat.

Kun Merituulentien eteläiset kaistat saadaan valmiiksi, liikenne siirretään niille, ja parannustyöt käynnistyvät pohjoisilla kaistoilla. Valitettavasti katurakentaminen tulee todennäköisesti jonkin verran ruuhkauttamaan liikennettä Merituulentiellä.

Vanha tuttu pyörätie säilyy lähes muuttumattomana katutöiden ajan, mutta siirtyy kiertotien kohdalla Riihitontunpuistossa hieman pohjoisemmas.

Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, katurakentaminen niin Merituulentiellä kuin Haukilahdenkadulla saadaan valmiiksi vuoden 2017 kesällä.

Katurakentamisesta löytyy yksityiskohtainen selostus karttoineen 18. elokuuta ilmestyneessä blogissa.

Perustusten pitkää matematiikkaa

Niittyhuipun ja uuden kauppakeskuksen työmaalla perustustyöt ovat edenneet voiton puolelle: tornin perustuksista on valmiina 70 prosenttia ja parkkihallin perustuksista yli puolet, noin 60 prosenttia. Tässä vaiheessa rakennetaan maan alle jääviä parkkitiloja sekä varasto- ja väestönsuojatiloja.

Vaikka perustusten suunnitelmat ja niihin liittyvät laskemat tehdään huolella, suomalainen kallio saattaa yllättää. Kun siihen päästään käsiksi, työpöydän ääressä tehdyt laskelmat on toisinaan pantava uusiksi. Niittykummussakin kallio osoittautui tarkempaa tuttavuutta tehtäessä uskottua hauraammaksi. Ammattilaiset ottavat siinä tapauksessa laskimen uudelleen kouraan ja muuttavat rakentamisen tapaa. Toteutus on mukautettava matkan varrella tulleeseen uuteen tietoon.

Kallion oli laskettu kantavan neliömetrin pinta-alalla viiden megapascalin paineen, mutta käytännössä kantavuus oli kahden megapascalin luokkaa. Kantavaa kalliota jouduttiin etsimään syvemmältä ja perustuksista tekemän sekä leveämmät että korkeammat kuin oli aluksi oli suunniteltu. Vaikka perustustyöt näin hieman viivästyivät alkuperäisestä aikataulusta, muutokset kertovat siitä, kuinka tärkeää on seurata teorian ja käytännön kohtaamista ja soveltaa suunnitelmia tilanteen vaatimalla tavalla. Se on suomalaista työmoraalia parhaimmillaan.

Pitkää, leveää, kantavaa

Anturat, jotka oli suunniteltu 0,8 metrisiksi, vaihtuivat nelimetrisiksi, ja betonia tarvittiin työmaalle yli 140 lisäkuormaa. Se tarkoittaa tuhatta kuutiota ja prosentteina 20 prosentin kasvua suunnitellusta.

Raudoitusta perustuksiin uppoaa 140 000 kiloa ajateltua enemmän. Seinät tulevat olemaan täynnä kuvassa näkyviä pitkiä rautoja. Joskus kysytään, mikä suomalaisessa rakentamisessa maksaa. Esimerkiksi se, että maaperämme on haastava ja talvemme vaatii korkealuokkaista rakentamista, mutta myös se, ettei työssä oikaista turvallisuuden kustannuksella.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa perustuksista tulee riittävän pitkät ja leveät sekä tulevaan rakennusmassaan nähden varmasti kantavat. Yläpuolella olevassa kuvassa perustusten tiheä raudoitus on hyvin näkyvissä.

Liiketilat  parkkikerrosten välissä

Poikkileikkauskuva havainnollistaa eri kerrosten toiminnallisuuksia. Parkkitilat sijoittuvat kuvassa Niittyhuipun oikealle puolelle. Kaksi alinta kerrosta ovat parkkitiloja, kolmas kerros katutasoon tulevaa liiketilaa ja sen päällä olevat kaksi kerrosta jälleen parkkitiloja. Niiden päälle sijoittuu asuntopiha. Kauppakeskuksen tilat jatkuvat myös tornin vasemmalla puolella katutasossa. Parkkitilat palvelevat Niittyhuipun asukkaita, kauppakeskuksen asiakkaita ja liityntäpysäköintiä tarvitsevia metron käyttäjiä.

Metroasema sijoittuu kahden tornitalon väliin. 

Se tulee maan alle kohtaan, joka näkyy kuvassa vasemmalla tummana kellarikerroksena.

Väestönsuojaan kahdesta kerroksesta

Niittyhuipun ja kauppakeskuksen alle rakennetaan kaksi väestönsuojaa. Niihin on käynti kahdesta alimmasta kerroksesta, ja ne toimivat normaalioloissa varastotiloina.  Rakentamisen tässä vaiheessa ne erottuvat parhaiten ja peittyvät pian ympäröiviin ja ylle tuleviin rakenteisiin.

Ovi takana näkyvässä harmaassa seinässä vie väestönsuojaan. Alimman eli K1 -kerroksen väestönsuojan ala on runsas 130 neliömetriä. Seuraavan eli K2 -kerroksen väestönsuoja on pari neliötä suurempi. Työmaalla on näinä aikoina töissä 35 miestä.

Uusi nosturi liikkuu kiskoilla

Syyskuun lopulla työmaalla valmistauduttiin toisen, kiskoilla liikkuvan nosturin kokoamiseen. Sitä tarvitaan parkkitalon elementtien ja seinien muottien asennukseen. Uuden nosturin koukkukorkeus tulee olemaan 50 metrissä.

Nosturi kootaan punaisen jalustan päälle. Sen kiskoista tehtiin aluksi 12-metriset, mutta niitä jatketaan tulevien tarpeitten mukaan vielä sama matka, eli nosturi liikkuu kiskoilla jopa 24 metriä ja pääsee palvelevaan myös työmaan Haukilahden päätyä. Työmaa tiivistyy kaiken aikaa, ja pian kuoppa on täytetty erilaisin rakentein.