Torninosturi on työmaan kingi. Se hallitsee
maisemaa ja näkyy kauas. Sillä on valta nostaa ja laskea, tehdä siirtoja,
joihin toiset eivät pysty sekä mahdollistaa kaiken muun nouseminen. Työmaan kingi
siirrettiin korokkeelleen kesä-heinäkuun vaihteessa. Nyt tiedetään
kauempanakin, että Niittykummussa rakennetaan.
Sen jälkeen kun kuningas on saapunut, alkaa
tapahtua. Palkit, pilarit ja seinäelementit voivat nousta vasta kun työmaalle
on saatu riittävästi voimaa ja taipumatonta kurottelukykyä. Niittykummun
torninosturi on Suomen työmailla käytettävistä nostureista korkeimmasta päästä.
Se pystyy nostamaan 13,5 tonnia tavaraa 40 metrin päähän keskiöstään ja
yhdeksän tonnia tavaraa keskiöstään 60 metrin päähän. Alamaisiaan se katselee tulevaisuudessa
jopa yli 100 metrin korkeudesta. Kuvassa se vasta lämmittelee 50 metrissä.
Valtaistuimen valmistelu vei viikkoja
Ylväs nousu vaati valmistelut, jotka saavat
asiaan vihkiytymättömät hämmästyksen valtaan. Nosturiperustuksen tekeminen on suuritöinen
palapeli, joka vie nelisen viikkoa, kun taas itse nosturin palaset kootaan
muutamassa päivässä.
Nosturin perustukset vaativat kahdeksan
kappaletta 10 metriä pitkiä kallioantureita. Punaruskea ”legorakennelma” koostuu
teräspalkeista.
Nosturin perustus on pienen yksiön
kokoinen. Joku voisi ihmetellä, miksi työmaalla on nosturi jo silloin, kun
siellä ei näy mitään nostettavaa. Selitys on yksinkertainen: torninosturin
paikka on määriteltävä jo alkuvaiheessa, koska se ankkuroidaan vankasti
paikalleen eikä sitä ole tarkoitus siirrellä. Alkuvaiheessa työmaalla on tähän
hommaan vielä tilaa. Ja ennen kaikkea: vasta nosturin toimintakuntoon
saattamisen jälkeen päästään aloittamaan rakennusten perustusten vaatimat
nostotyöt.
Perustus vaati betonilitran poikineen
Torninosturin antura eli perustus valetaan
aina betoniin, ja sen määrä voi olla samaa luokkaa kuin muutaman pienen
omakotitalon työmaalla. Niittykummun torninosturin antura hotkaisi betonia 57
000 litraa.
Jo alkuvaiheessa nosturilta vaaditaan sekä
vakautta että poweria, sillä esimerkiksi rakennusten raudoitukseen tarvittavat
harjateräkset tulevat työmaalle 12-metrisinä tankoina.
Kuninkaalla on tietysti omat pukijansa.
Tässä tapauksessa se tarkoittaa pyörillä liikkuvia ajoneuvonostureita, jotka
nostavat hydraulisten puomien avulla torninosturin osat paikoilleen. Keskellä
näkyvän torninosturin niin sanottu koukkukorkeus on tässä kuvassa vasta 30 metriä.
Parikymmentä metriä vartta puettiin vielä päälle.
Yllättävää kyllä, anturan teon jälkeen itse
nosturin kasaaminen vie vain pari päivää ja vaatii vain kourallisen miehiä – toki erikoisosaajia, jotka tietävät
täsmälleen mitä tekevät. Kun kasaus ja testaus on tehty, nosturia ohjailee
jatkossa päivästä toiseen yksi ihminen. Ohjaamosta tulee hänen valtakuntansa.
Mutta eniten työtä tekevät aivot
Joka ainoa siirto on tässäkin shakissa
aivotyön tulosta. Kuvassa on menossa perustustyövaiheen aikataulukatselmus
SRV:n työmaatoimistossa Niittytorin ostoskeskuksen tiloissa. Kuvassa oikealla
seisovat työmaapäällikkö Mikko Muikkula ja projektipäällikkö Jani Pesonen.
Istumassa vasemmalla työnjohtaja Märt Loonurme ja taaempana työnjohtaja Joni
Kumpumäki.
SRV:n työmaatoimisto muuttaa heinäkuussa
omaan tukikohtaansa Niittykujalle. Kontit ovat jo paikallaan ja sähkö- ja
viemäröintityöt aloitettu.
Kuningas on toistaiseksi komein kurottaja
suunnasta kuin suunnasta, mutta sen kilpailija on jo kuopissaan: heinäkuun
alkupuolella aletaan tehdä Niittyhuipun perustuksia. Edessä ovat muotti- ja
raudoitustyö, betonointi sekä betonin kuivumisen jälkeen muotin purku.
Näkymä esimerkiksi tästä Merituulentien ja
Haukilahdenkadun kulmauksesta on jo vuoden sisällä täysin toinen. Niittyhuippu nosturin
vieressä on silloin jo pitkällä.
Kuvan vasemmassa laidassa olevalla tyhjällä
tontilla näkyy ensi kesänä viisikerroksinen, marraskuussa 2016 valmistuva, asuintalo.
Nosturin oikealla puolella on ensi kesänä metroasema ja viittä vaille valmis
kauppakeskus, uusi Niittytori.