Käärmetalo vie Niittykallion nykyaikaan

Niittykummun lounaisosassa sijaitseva Niittykallio muuttuu parhaillaan vanhojen omakotitalojen saarekkeesta moderniksi kerrostaloalueeksi. Erityisesti Niittykadun varsi on kevään aikana muuttanut ilmettään, sillä osa vanhoista omakotitaloista on purettu, ja purkukoura on kaapinut alas myös kaksi kolmannesta kadun suuresta toimistotalosta. Vanha toimistotontti tekee tilaa nykyaikaiselle asumiselle: pitkälle lamellitalolle ja kolmelle pistetalolle.

Toimistokompleksin tontille Niittykatu 10:een rakennettava pitkä nauhamainen lamellitalo muistuttaa muodoiltaan niin sanottua käärmetaloa, joista ensimmäiset rakennettiin Suomeen 1950-luvulla. Asumismukavuus on toki nykypäivän käärmetalossa omaa luokkaansa. Esimerkiksi talotekniikka sähkö-, automatiikka- ja ilmastointiratkaisuineen on kehittynyt huimasti.

Havainnekuvassa rakennus vaikuttaa yhtenäiseltä, mutta talo on jaettu sisäpuolelta palomuurein kolmeksi eri asuntoyhtiöksi. Lopullisessa toteutuksessa myös kerrosten lukumäärä vaihtelee: matalimmat osat ovat kuusikerroksisia, korkeimmat kahdeksankerroksisia. Vaalea julkisivu pilkottaa parin vuoden kuluttua Länsiväylälle, sillä rakennus nousee sen tuntumaan.

Kuva: Sigge Arkkitehdit Oy.

Niittykadun rakennuskokonaisuudessa ehtivät aikojen saatossa toimia lukuisat yritykset, muun muassa Ramboll. Purkutyöt aloitettiin tammikuussa, ja huhtikuun alussa rakennuksesta oli jäljellä enää kolmasosa. 

Purkutöistä ja tontille tulevien asuintalojen rakentamisesta vastaa Lehto Asunnot Oy. Tontille on tulossa sekä omistus- että vuokra-asuntoja, ja niiden koot vaihtelevat pienistä yksiöistä perheasuntoihin. Ensimmäiset myytävät asunnot tulivat markkinoille huhtikuun toisella viikolla, ja kaikki asunnot varattiin noin puolessa tunnissa. Niittykallion alueessa on vetovoimaa!

 Asemakaavapiirroksessa näkyy rakennusten sijoittuminen tontille. Sitä rajaavat Niittykatu, Länsiväylä (alhaalla etelässä) sekä rakennettava uusi katu, joka johtaa Niittykadulta Kappelitielle. Tumman ruskealla väritetyssä nauhamaisessa lamellitalossa on kolme asuntoyhtiötä: Espoon Raide, Espoon Kisko ja Espoon Vaununkulma. Käärmetalon osoite on Niittykatu 10. Erilliset, harmaalla merkityt ja neliön muotoiset pistetalot kuuluvat asunto-osakeyhtiöön nimeltä Espoon Niittypiha. Sen osoite on Niittykatu 8. Pistetalot ovat kaikki erikorkuisia, kuusi, seitsemän ja kahdeksankerroksisia. Kuten pistetaloissa yleensä, porraskäytäviä on kussakin yksi.

 

Lehto Asuntojen tekninen päällikkö Tommi Peltola kertoo nauhamaisen lamellitalon valmistuvan ensin, sen jälkeen on pistetalojen vuoro. 

– Rakentamista nopeuttaa Lehto Asuntojen tekniikkastudio. Se tarkoittaa tehtaalla valmiiksi tehtäviä keittiöitä ja kylpyhuoneita. Ne tulevat työmaalle kokonaisina elementteinä, viimeisteltyinä laatoituksia myöten. Rakennuksen runkoon jätetään aukko, josta keittiö- ja kylpyhuone-elementit lasketaan paikoilleen kokonaisuuksina. Toimintatapa auttaa kosteuden hallitsemisessa ja nopeuttaa rakentamista, Peltola mainitsee.

Toimistotalon purkamista ja maanrakennusta on vienyt tontilla eteenpäin Lehto Asuntojen vastaava työnjohtaja Mikko Lohtaja (kuvassa). Talon jäljellä olevaa kolmannesta pidetään pystyssä vielä vuoden verran, sillä se palvelee toistaiseksi työmaatoimistona.

– Purkua on tehty neljän kaivinkoneen voimin. Työnjohtoa meillä on tällä hetkellä puolen kymmentä ja miehistöä kymmenkunta. Kun itse talonrakentaminen alkaa toukokuussa, miehistön vahvuus tontilla kasvaa 30–40 henkilöön. Haasteena rakentamisessa on Niittykadun kapeus ja samanaikainen rakentaminen sen molemmin puolin. Näistä aiheutuu logistisia haasteita erityisesti elementtiasennusvaiheessa, Lohtaja arvelee.

Toimistotalon takana Länsiväylän tuntumassa päästiin huhtikuussa tekemään ensimmäisiä paalutuksia. Käärmetalon ensimmäinen osa valmistuu kesäkuussa 2020 ja koko rakennus lokakuussa 2020. Ensimmäiset asukkaat ovat jo kotiutuneet, kun rakentaminen tontilla vielä jatkuu.

Aiemmin todella rauhallisen Niittykadun ympäristö muuttuu lähivuosien aikana hurjasti. Samaan aikaan kun Lehto purkaa toimistotaloa, tien toisella puolella räjäytetään kalliota asuintalotontiksi. Hiljaiseen seutuun tottunut naapurusto on saanut sopeuta uusiin ääniin ja pölypilviin. Katua kuitenkin puhdistetaan säännöllisesti, ja rakentajat huomioivat parhaansa mukaan olemassa olevan asutuksen kaikissa rakentamisen vaiheissa.

– Noudatamme Espoon kaupungin kanssa yhteisesti sovittuja työskentelyaikoja ja -tapoja, Tommi Peltola muistuttaa.

 

Niittykallio kiinnostaa rakentajia, sillä sen arvo asuinalueena nousi huomattavasti Niittykummun metroaseman myötä. Metrolle ja kauppakeskukseen on vain pieni kävelymatka, ja autoilevat asukkaat pääsevät helposti Länsiväylälle. Lehto Asuntojen työmaan takana pilkottaa Haukilahden vesitorni.