Kylämäisen väljästi rakennettu alkuperäinen
Niittykumpu muuttuu vähitellen viihtyisäksi ja toimivaksi kaupunkiympäristöksi kun
uudet asemakaavat vahvistuvat ja rakentaminen pääsee alkamaan yhä uusilla alueilla.
Nopeasti kasvavan Espoon asukkaat tarvitsevat koteja, ja niitä rakennetaankin hyvien
liikenneyhteyksien päähän ja erityisesti metroasemien ympäristöön. Kaupunki
tiivistyy – niin myös Niittykumpu.
Tällä hetkellä rakennetaan näyttävästi
Merituulentien varressa vanhan kauppakeskuksen tontilla, mutta maisemat
muuttuvat pian myös sen takana, sillä seuraava suuri hanke on alkamassa
Niittykalliossa.
Niittykallio sijaitsee Niittykummun
lounaisosassa, Länsiväylän ja Kehä II:n kainalossa. Alueelta on kätevä kävelymatka
Niittykummun metroasemalle. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen arkkitehti
Sampo Sikiö osoittaa kuvassa alueen sijainnin. Kaava-alueella, jonka katuverkon
muodostavat Niittykummuntie, Niittykallio sekä Niittykatu, asuu nykyisin noin
500 asukasta, mutta alueelle on tarkoitus rakentaa asuntoja vielä noin 1200 tulevalle
niittykumpulaiselle. Se tietää kahden elinkaarensa päähän tulleen toimistorakennuksen
ja usean vanhan omakotitalon purkamista.
– Alkuperäiset kerros- ja rivitalot sen
sijaan suojellaan. Uuden rakentaminen keskitetään Niittykallion itä-, etelä-
ja länsireunoille, joille muodostuu uusia kerrostaloalueita. Alueella on
rakennusoikeutta lähes 60 000 kerrosneliömetriä, ja kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala
on noin 14,5 hehtaaria, Sampo Sikiö kertoo.
Suunnittelualue rajautuu etelässä
Länsiväylään, lännessä Gräsanojaan ja pohjoisessa Niittykummuntiehen ja
Merituulentiehen. Ruskealla merkityt nykyiset kerros- ja rivitalot säilytetään,
sillä ne muodostavat visuaalisesti yhtenäisen kokonaisuuden ja niillä on
kulttuurihistoriallista arvoa 1960-luvun asemakaavan edustajina.
Uusi rakennuskanta näkyy havainnekuvassa
valkoisena. Myös lopullisten rakennusten julkisivuista on tarkoitus tulla
vaaleita. Talojen kerrosmäärä vaihtelee neljästä kahdeksaan. Kuvan yläosassa
pohjoisessa harmaina näkyvistä kerrostaloista kolme on jo rakenteilla vanhan
kauppakeskuksen kohdalla. Niiden jatkeena näkyvä yksittäinen valkoinen rakennus
kuuluu uuteen Niittykallion kaavaan. Tontilla tällä hetkellä sijaitseva Niittykummun
Huollon rakennus puretaan asuintalon tieltä.
Kuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.
Idässä alue rajautuu Kappelirinteen ja
Kappelikujan katualueisiin. Asuntojen uudistuotanto painottuu pieniin
asuntoihin, ja korttelien pysäköinti sijoitetaan kannen alle. Kansien
päälle rakennetaan toiminnallisia, vehreitä kansipihoja. Näin tehostetaan
maankäyttöä.
Kuva: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy.
Niittykummun kehittäminen on työllistänyt Espoon kaupungin
virkamiehiä jo vuosia ja pitää otteessaan myös tulevalla vuosikymmenellä.
– Tiivis uudisrakentaminen Niittykalliossa
jatkaa metroaseman ympäristön uutta kaupunkirakennetta ja kohottaa sen
laatutasoa. 1960-luvun lähiön ilmeen kohotus on historiallinen. Näin paljon
Niittykummussa ei ole rakennettu koskaan, kertovat projektinjohtaja Jarmo Kulmala, teknisen ja ympäristötoimen
markkinointipäällikkö Marjut Gerkman sekä arkkitehti Sampo Sikiö.
Niittykallion kaava lisää Niittykummun tonttivarantoa ja tuo
lisää asuntoja hyvän saavutettavuuden alueelle. Kuvassa näkyvät Niittykatu 6:n
ja 8:n toimistotalot tullaan purkamaan asuinkerrostalojen tieltä. Uuden
korttelin katot nousevat nykyisiä korkeammalle, sillä toimistojen tilalle
rakennettaviin taloihin on tulossa viidestä kahdeksaan kerrosta. Tulevilla
asukkailla on lyhyt matka niin kauppakeskus Niittyyn, metroasemalle kuin uusiin
puistoihin sen eteläpuolella.
Omakotitalot
häviävät Niittykallion maisemasta
Niittykadun varressa sijaitsevat
omakotitalot muistuttavat vielä hetken ajasta, jolloin Niittykumpu oli nimensä
mukaisesti niitty- ja viljelyaluetta ja hiljaista tienoota.
Valtaosa Niittykadun pientaloista puretaan
toimistotalojen tuntumasta. Nykymittapuulla aikaisempi rakentaminen oli väljää.
”Manhattania” alueesta ei kuitenkaan tule, sillä uusien, melko tiiviidenkin
kortteleiden ympäristöön jätetään selkeitä viheralueita. Kuva on otettu
Länsiväylän suunnasta.
– Purettavien rakennusten asukkaat ovat
itse toivoneet kaavamuutosta ja olleet siihen osallisia. Neuvotteluja on käyty
useita vuosia, ja kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Uskon asukkaitten olevan
tässä vaiheessa jopa helpottuneita, kun kuviot ovat nyt selvät, Jarmo Kulmala
sanoo.
Niittykallion alueelle johtaa
Merituulentieltä kaartuva katu, joka rakennettiin kaksi vuotta sitten samalla
kun koko katuverkkoa uusittiin. Kadunpätkä vei vanhalle kauppakeskukselle. Katu
on tarkoitus suoristaa. Sen molemmin puolin sijaitseville tyhjille kentille,
jotka nyt toimivat parkkipaikkoina, rakennetaan kerrostaloja. Kaupunki rakentaa
nykyisille asukkaille korvaavat parkkipaikat.
Taustalla näkyvän LänsiAuton tontti
Merituulentien pohjoispuolella täyttyy sekin ennen pitkää asuintaloista.
Maankäyttöneuvottelut tontista ovat käynnistyneet. Kaava valmistunee kesään
mennessä, ja rakentaminen voisi alkaa vuonna 2019.
Niittykallio
liitetään kunnalliseen lämpöverkkoon
Koko Niittykallion alueen katuja sekä pyöräily-
ja kävely-yhteyksiä parannetaan, jotta liikenne uudelle alueelle kulkee
sujuvasti ja kulkuyhteyksistä saadaan turvalliset.
Myös kunnallistekniikan verkostoja alueella uudistetaan. Kuvassa
Niittykummuntie, jonka varteen rakennetaan parhaillaan kolmea kerrostaloa. Kunnallistekniikan uusimisen tuloksena kuvassa vasemmalla
näkyvä Niittykummun Huollon toimitila ja lämpökeskus käy tarpeettomaksi, ja sen
tilalle rakennetaan kahdeksankerroksinen kerrostalo. Suoraan edessä näkyvä
asuintalo kuuluu suojeltuihin rakennuksiin.
Suojeltavia ovat niin ikään kuvassa oikealla näkyvät
Niittykummuntie 5:n eli Asunto Oy Niittykumpu 7:n kerrostalot. Ne on luokiteltu
niin rakennus- kuin kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti merkittäviksi.
Niittykummuntieltä haarautuu vasemmalle jyrkkä
Niittykallio-niminen katu. Mäen päällä sijaitsevat kerros- ja rivitalot
suojellaan, ja tien varren rivitalokortteleita
täydennetään nelikerroksisella kerrostalolla, joka sijoittuu risteyksessä
näkyvään rinteeseen.
Vuoritonttuun
uusi ala-aste: Uusikummun koulu
Uudistumisen aika on alkanut myös Merituulentien
pohjoispuolella, Outokummun entisessä toimistokorttelissa.
Kartta näyttää helmikuun 2018
kaavatilanteen. Vuoritonttu sijaitsee kävelymatkan päässä metroasemalta, sen
pohjoispuolella. Outokummulle kuuluneelle tontille on suunnitteilla koulu sekä asuntoja
lapsiperheille. Tarkoitus on muuttaa alue 1000–1500 asukkaan asuinalueeksi.
Outokummun pääkonttorin tiloihin
rakennetaan Uusikummun koulu vajaalle 500 oppilaalle. Kunnostettuun
rakennukseen on tarkoitus sijoittaa evakossa olevan Jousenkaaren koulun
toiminnot. Korjaustyöt ovat jo alkaneet, ja peruskorjauksen on määrä valmistua
vuoden 2019 alkupuolella. Myös päiväkodin sijoittumista alueelle tutkitaan.
Historiallinen
ojanomistus hidastaa Riihitontun rakentamista
Tonttumuorin asemakaava Kotitontuntiestä
Tapiolaan päin on ollut kesästä 2016 lähtien lainvoimainen, mutta rakentamista
viivästyttää kaupungille yllätyksenä tullut Aluehallintoviraston vesilain
tulkinta aluetta halkovasta Nässelkärrinojasta.
Merituulentien pohjoispuolella kulkeva oja kerää
hulevesiä suurelta alueelta ja laskee Gräsanojaan. Rälssitilanportti-alikulun
tuntumassa ojaa on jo putkitettu, mutta avouomaksi jääneet osuudet tulisi
putkittaa vielä laajalta alueelta ennen kuin Riihitonttua ja Tonttumuoria
aletaan rakentaa. Avouoman putkittamiseen tarvitaan kuitenkin vesilain mukainen
päätös, jota ei vielä ole.
– Aluehallintovirastossa oja on tulkittu
arvokkaaksi kaupunkipuroksi kutualueineen ja taimenineen. Kaupunki ottaisi
mielellään ojan kunnostamisen tehdäkseen omalla kustannuksellaan, mutta ojalla
on historiallisiin, maanviljelyksenaikaisiin maanomistuksiin liittyvä
passiivinen ojitusyhtiö. Se ei ole kokoontunut kymmeniin vuosiin eikä sitä ole
huomattu lakkauttaa. Jos ojitusyhtiötä ei lakkauteta, kaikki ojan
parantamiseksi tehtävät toimet on teetettävä osallisilla eli myös yksityisillä
kiinteistönomistajilla, joilla on jyvitetty osuus ojan hoitamisesta. Ojitusyhtiöön
kuuluu useita kymmeniä osallisia, Jarmo Kulmala selvittää.
– Toinen vaihtoehto on Aluehallintoviraston
tulkinnan mukaan saada kaikilta osallisilta suostumus siihen, että kaupunki voi
ottaa ojan kunnostamisen hoitaakseen. Tämä kestää useita kuukausia. Tilanne on
todella erikoinen, Kulmala huomauttaa.
Kuvassa näkyvän kiinteistön kohdalla
asemakaava on vahva ja sen osalta rakentaminen päästää aloittamaan ennen
ojitusongelman ratkeamista. Muuta Olarinluoma-kadun itäpuolista Riihitontun
aluetta päästään rakentamaa vasta, kun ojan siirtäminen maanalaisiin putkiin on
tehty. Lupapäätöstä voidaan odottaa aikaisintaan kesällä.
