Niittykummun keskeinen maamerkki, vanha
ostoskeskus Niittytori, väistyi kesän aikana tulevien asuinkerrostalojen tieltä
ja jätti hetkeksi keskustaan oudolta tuntuvan tyhjän tontin. Tilalle on tulossa
kolme kahdeksankerroksista taloa. Ne saavat myöhemmin jatkeekseen vielä
neljännen, joka rakennetaan Niittykummun Huollon paikalle. Niittytorin
purkutöitten ohjenuorana toimivat rakennusjätteen kierrättämisen periaatteet.
– Ennen työn alkamista tilaaja eli SRV
toimitti meille haitta-ainekartoituksen. Kiinteistö oli sen verran uusi, ettei
rakenteista löytynyt asbestia. Teimme kesäkuussa purkusuunnitelman ja pääsimme
aloittamaan työn heinäkuun alussa, kertoo Purkupiha Oy:n vastaava työnjohtaja Matti Purho.
Kauppakeskuksen purkaminen alkoi vaivihkaa rakennuksen
sisäpuolelta eikä siksi juuri näkynyt pitkään aikaan ohikulkijoille. Ensin
paikalle saapuivat käsinpurkajat, jotka kantoivat ulos jäljelle jääneen
irtaimiston ja irrottivat kaiken muun ohella esimerkiksi loisteputket. Ne tuli
tuoda ulos ehjinä, sillä ne ovat oma jätejakeensa. Sisäpurussa käytettiin apuna
puukkosahoja, joitten avulla saatiin irti niin materiaalit kuin rakenteet
muovimatoista väliseiniin ja niiden peltirankoihin. Pienet kauhakuormaajat
ajoivat pääovesta sisälle ja toivat tavaraa pihalle suuremman kauhakaluston
siirrettäväksi.
Suurten kuormaajien tehtävänä oli jaotella
purkuaines pihalta lavoille, jotka oli nimetty eri jätejakeille. Nykyisin vain
hyvin pieni osa rakennusten purujätteestä päätyy kaatopaikalle. Purkamista ohjaa
tarkka jaottelu jätejakeisiin, joista eri materiaalit päätyvät esimerkiksi
sulatettaviksi, murskattaviksi tai käytettäviksi uudelleen. Niittytorille
tunnusomaiset turkoosit teräskaiteet irrotettiin mahdollisimman kokonaisina,
sillä ne päätyivät teräksen uusiokäyttöön.
Niittytorista
irtosi parikymmentä jätejaetta
Lavojen täytyttyä ne matkasivat Espoosta Lahteen, jossa Purkupihalla on oma
kierrätysmateriaalien käsittelylaitos. Yritys myy materiaalia eteenpäin
esimerkiksi energiantuotantoa tai materiaalin jatkokäsittelyä varten.
– Niittytorista saatiin hyödynnettävää
ainesta noin kahteenkymmeneen jätejakeeseen.
Uusiokäytettäviä materiaaleja ovat esimerkiksi alumiini, kupari, rauta ja
pelti. Pellistäkin erotellaan omiksi jakeikseen ohutpelti ja paksupelti.
Uusiokäytettäviä ovat myös sähkökiskot, kaapelit, lasi ja puu. Osa
materiaaleista päätyy murskauslinjalle, jossa ne jalostuvat voimalaitosten
kierrätyspolttoaineeksi, Matti Purho kertoo.
Itse kauppakeskuksen lisäksi alas tuli siihen
kuulunut autohalli. Oikealla näkyvä mies vesiletkun kanssa on purkajien
ammattislangissa niin sanottu tikunheittäjä. He heittävät tavaraa pois
koneitten tieltä ja kastelevat työmaata. Purkutyömaalle tilataan yleensä oma
vesiliittymä ja palokuntakalustoa. Tikunheittäjä ruiskuttaa vettä rikottuun
massaan, jotta se tippuisi alas märkänä ja nostattaisi mahdollisimman vähän
pölyä. Kaiken kaikkiaan kauppakeskuksen ja autohallin purkamisessa oli
työntekijöitä kymmenkunta.
Kaksi
vuotta alkulapiosta
Vain runsas pari vuotta sitten, huhtikuussa
2015, Niittytorin autohallin tasanteella lapioitiin symbolisesti alkuun koko
Niittykummun kasvuhanke, jossa alueelle oli suunnitteilla tornitaloja ja uusi
metrokeskus liiketiloineen.
Niittytorin autohallin tasanteella seitsenvartisen
alkulapion varressa olivat 16. huhtikuuta 2015 niin Länsimetron, Espoon
kaupungin kuin alueen rakentajien edustajat.
Yleisö seurasi lapiointia, ja alkujuhlassa
katseltiin havainnekuvia tulevasta kauppakeskuksesta ja huikeista tornitaloista
sen molemmin puolin. Hieman uskomattomalta tuntui, että itse Niittytori
purettaisiin.
Elokuun puolivälissä Niittytorin
julkisivusta ei enää ollut jälkeäkään. Purkua odottivat enää pyöreät
lasiseinäiset tornit.
– Kaivinkoneen alkaessa sortaa julkisivua
sisärakenteista paljastuu toisinaan yllätyksiä etenkin vanhemmissa
rakennuksissa. Tällä työmaalla hankaluuksia tai haasteita ei tullut vastaan.
Kantavia rakenteita purettaessa seinien eristysvilla otettiin talteen, ja
betoni ajettiin omaan kasaansa, Matti Purho kertoo.
Elokuun lopulla alkoi kellareitten purku ja
pian sen jälkeen betonimassan käsittely pienemmäksi. Betoni ”rouskutetaan”
kuljettimille, joissa massasta erotellaan metallit magneetin avulla. Lopuksi
nostetaan perustukset maaperästä.
– Jalostamme betoni- ja tiilijätteestä Demorock®-mursketta,
jota käytetään maanrakennuksessa. Näin säästetään uusiutumatonta luonnonkiveä
eli kalliomursketta. Sertifioitua lopputuotetta voidaan hyödyntää esimerkiksi
pihoilla ja teitten rakentamisessa. Teemme ainekselle huolelliset
liukoisuustestit, jotta siitä ei irtoa mitään vahingollista maaperään. Luvan
murskeen käyttämiselle myöntää Ely-keskus laboratoriotestien perusteella.
Matti Purho arvelee töitten jatkuvan syyskuun
loppuun asti. Perustusten nostamisen, murskauksen ja massanajon jälkeen tehdään
vielä loppusiivous. Uuden rakennustyömaan pitäisi nousta tontille vielä tämän
vuoden puolella.