Espoon Hujoppi täydentää Liberti-korttelin

Niittykummun uusin tornitalo on Espoon Hujoppi. Niittymaalla rakenteilla olevassa talossa tehdään parhaillaan reippaaseen tahtiin sisätöitä ja lasitetaan parvekkeita. Rakennus saa asukkaansa vuoden 2020 loppuun mennessä, ja sen luovutuksen myötä valmistuu koko Liberti-kortteli. 

 

Skanskan rakentama Liberti-kortteli koostuu yhdeksästä rakennuksesta, joitten väliin jää avara ja suojaisa sisäpiha. Sitä kiertää kävelypolku, jota asukkaat voivat hyödyntää vaikkapa lähimpänä lenkkipaikkana. Korttelissa on sekä omistus- että vuokra-asuntoja. Kerrosluvut vaihtelevat kolmesta kahdeksaan. Espoon Hujoppi on 16-kerroksinen. Ylimpään kerrokseen sijoittuu sekä asuntoja että kaikille talon asukkaille tarkoitettu saunaosasto. Näin kaikki Hujopin asukkaat voivat nauttia näkymistä. Havainnekuva: Skanska

 

Korttelin keskellä on kaksi vaaleata pistetaloa, joita lamellitalot ympäröivät. Sama asuntoyhtiö voi jakaantua sekä pistetaloon että lamellitaloon, kuten on laita As. Oy Espoon Suulperissa ja As. Oy Espoon Jamissa. Korttelin rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2012, kun Espoon Asuntojen ensimmäinen kohde pantiin rakenteille. Skanska on rakentanut kortteliin Espoon Asunnoille kaksi kiinteistöä sekä yhden SATOlle ja yhden Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elolle. Loput kiinteistöistä ovat omistusasuntoyhtiöitä. 

 

Hujopista tulee koko Niittymaan alueen maamerkki. Se näkyy esimerkiksi  läheiselle Länsiväylälle. Julkisivumateriaali on ruskeaa, eläväpintaista tiiltä. Rakennuksessa on kaikkiaan 119 asuntoa yksiöistä 4–5 huoneen asuntoihin asti. Kolmesta ylimmästä kerroksesta löytyy myös yhdistettyjä, 113,5 ja 117,5 -neliöisiä huoneistoja.

Ylimmistä kerroksista levittäytyvät huikeat näkymät lähikeskuksiin kuten Haukilahteen ja Tapiolaan. Ylimmistä asunnoista voi seurata myös laivaliikennettä, sillä meri pilkottaa horisontissa. Edessä näkyvä tumma kiinteistö käsittää kaksi yhtiötä, As. Oy Espoon Konkarin ja As. Oy Espoon Fiilingin. Konkari edustaa konseptia, jossa asumisen ratkaisuissa on huomioitu seniorienkin tarpeita.

Ylimmät kerrokset kiinnostavat ostajakuntaa

Projektipäällikkö Miika Suutari Skanskasta kertoo, että tornitalot ovat kiinnostaneet asiakaskuntaa. Ilmiön Skanska on huomannut tornitaloissaan esimerkiksi Järvenpäässä, Leppävaarassa sekä Matinkylässä, jonne valmistui 19-kerroksinen As. Oy Espoon Koho. Hujopin ylimmät asunnot kävivät kaupaksi nopeasti.

 

– Hujopissa ylimpien asuntojen erityispiirteenä on yli kolmeen metriin kohoava huonekorkeus, mikä lisää väljyyden tuntua. Tässä kohteessa myös pienet ja alempana sijaitsevat asunnot ovat olleet kysyttyjä, onhan kiinteistössä monia hyviä puolia. Se sijaitsee lähellä Niittykummun ja Urheilupuiston metroasemia. Vieressä on Niittykummun koulu ja leikkipuisto. Koska kyseessä on korttelin viimeinen talo, rakentamisen äänet Libertissä loppuvat Hujopin valmistumiseen, Suutari (edessä) sanoo.

Työmaainsinööri Mika Oksanen (takana) mainitsee, ettei tämänvuotisesta leudosta ja lumettomasta alkutalvesta ole juuri ollut hyötyä rakentamisessa. Jos vastaava säätila olisi osunut viime vuoteen eli runkovaiheeseen, se olisi helpottanut Hujopin nousua. Yleisesti ottaen kova lumentulo sekä pakkaskelien ja leutojen ilmojen vaihtelu hiekoittamistarpeineen ovat työmaalla hidaste. 

 

Hujoppi on Niittykummun kolmas tornitalo. Korkeudeltaan se sijoittuu metrokeskuksen tornitalojen välille. Kuvassa näkyvässä Niittyhuipussa kerroksia on 24 ja sen takana pilkottavassa As. Oy Niittytori 3:ssa kerroksia on 12. Keltaisena loistavaan Niittykummun kouluun Hujopista on vain pieni kävelymatka.

Kortteli saa oman kerhotalon

Yhteisöllisyyttä Liberti-kortteliin tuo samaan aikaan Hujopin kanssa valmistuva kerhotalo Miitti (kuvan alareunassa), joka on tarkoitettu koko korttelin asukkaille.

 

  

Matala ja kotoisa Miitti sijoittuu Hujopin juureen. Kerhotalossa korttelin asukkaat voivat pestä pyykkiä pienessä pesulassa, saunoa kahdessa eri saunassa tai tehdä vaikka puhdetöitä askartelutilassa. Rakennuksessa on kaksi kerhohuonetta, joissa asukkailla on mahdollisuus tavata toisiaan tai järjestää omia tilaisuuksiaan. Esimerkiksi juhlan varalta kerhohuoneet ovat myös yhdistettävissä. Tammikuussa tehtiin Miitin kattotöitä. 

 

Hujopin runko on jo valmis, samoin lopullinen verhous, mutta julkisivutyöt jatkuvat vielä esimerkiksi parvekkeitten lasittamisella. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke. Liberti-korttelissa on myös asuntoja, jotten yhteyteen on rakennettu oma pieni piha. Lämpimällä kaudella niitä suojaavat pergolarakennelmiin kiinnittyvät köynnökset. 

 

Sisäpihan eri puolille on sijoitettu leikkipaikkoja sekä aikuisille asukkaille tarkoitettuja toimintoja kuten kuntoilupisteitä. Valoteoksen keltaiset renkaat valaisevat pimeässä pihapiiriä korttelitaiteena. Koko korttelin autopaikat ovat piilossa pihakannen alla. Koska autohalliin ajetaan jo kadulta, pihalla on turvallista leikkiä.

Käytössä digiajan lukitus- ja kulkuratkaisut

Uudet lukitusjärjestelmät tekevät Suomessa voimakkaasti tuloaan. Yksi niistä on nyt tulossa myös Liberti-kortteliin.

Hujoppi on Skanskan ensimmäinen kohde, johon asennetaan mobiili- ja pilviteknologiaan perustuva lukitusjärjestelmä. Koneen Residential Flow -järjestelmässä kiinteistön ulko-ovet ja hissit ovat käytettävissä älypuhelimen kautta.

– Järjestelmä tunnistaa talon asukkaan ja avaa hänelle alaoven. Hissi puolestaan vie hänet oikeaan kerrokseen, Miika Suutari ja Mika Oksanen kertovat.

Hujopin alimpien kerrosten sisätyöt ovat jo pitkällä. Kiintokalusteet ovat paikoillaan, samoin kodinkoneet ja säleverhot. Ylemmissä kerroksissa asennetaan vielä väliseiniä ja varusteita sekä tehdään laatoituksia ja parkettien asennuksia. Vuoden loppuun mennessä Liberti-kortteli on valmis.

Kotikatuportaali kertoo ajankohtaiset hankkeet

Miksi kotikulmilla tehdään katutöitä? Mitähän nurkan taakse rakennetaan? Kehittyvässä kaupungissa tapahtuu kaiken aikaa, ja asukkaiden mielissä pyörii päivittäin kotiympäristöä koskevia kysymyksiä. Tiesitkö, että niihin saa vastaukset yhdestä nettiosoitteesta? Vuoden verran käytössä ollut Espoon kaupungin oma Kotikatuportaali kattaa kaupungin kaikki kadut. Osoitteessa https://kotikatu.espoo.fi/ avautuu kokonainen aineistojen aarrearkku.

 

Ennen digiaikaa tiedon saanti rajoittui tienvarsitauluihin ja lehtiuutisiin tai vaati peräti vierailua virastossa. Sittemmin tieto lähialueen kehityksestä siirtyi nettiin, mutta useille eri sivuille. Kotikatuportaali kerää alueelliset aineistot yhteen. Sen avulla espoolaiset voivat seurata myös Niittykummun kehitystä. 

Jos haluat tietää esimerkiksi Merituulentien ja sen lähikatujen kuulumisista, kirjoitat kadun nimen valkoiseen laatikkoon. Pääset näkemään alueen kaavoitus- ja katusuunnitelmat, tilapäiset liikennejärjestelyt ja käynnissä olevat katu- ja kaivutyöt. Saat tietää, asennetaanko kadulla esimerkiksi tietoliikennekaapeleita vai kaukolämpöputkia, ja mikä yritys työstä vastaa. Näet samalta sivulta niin alueen uutiset kuin lautakuntapäätökset ja pääset nopeasti kiinni eri aiheisiin, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien käynnissä oleviin korjauksiin.  

Portaali kerää yhteen ajankohtaista tietoa ja kertoo myös alueen palveluista. Palvelukartasta voit tarkistaa, mistä löydät lähimmän leikkipaikan, puiston, koira-aitauksen tai yleisen pysäköintialueen. Kartta antaa reittiehdotuksen ja näyttää matkan metreinä. Hieman alempaa löydät muita Espoon karttapalvelun karttoja.

Seuraa helposti naapuruston rakentamissuunnitelmia

Jos kirjoitat hakusanaksi Merituulentie, sen alle ilmestyy myös luettelo lähikaduista. Portaali vie käyttäjän koko alueen tonttien kuulumisiin suunnitelmineen ja rakentamishankkeineen.

 

Klikkaamalla luettelosta esimerkiksi Niittyportti-nimeä saat tietää, mitä on tekeillä tuolla kadulla, jonka varressa sijaitsee paloasema ja joka johtaa Niittykummun kouluun.

 

Saat selville, että paloaseman itäpuolella oleva liike- ja toimistorakennus (kuvassa) on tarkoitus muuttaa asuinkortteliksi. Syventävät tiedot hankkeen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen ja karttoineen ovat vain klikkauksen päässä.

 

OAS-suunnitelmassa jokaisen kaupunkilaisen nähtävillä on esimerkiksi tontille suunnitellut vaihtoehtoiset kerrosluvut ja rakennusten havainnekuvat.

Kaupungin omaa tuotantoa

Kotikatuportaali on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen itse kehittämä verkkopalvelu. Idean isä on ohjelmainsinööri Jussi Räty, ja koodauksesta ovat huolehtineet kaupungin softapajan Volttitehtaan koodarit. Räty ohjasi heidän työtään projektinomistajana. 

 

– Kaupungilla on mahdollisuus tilata järjestelmiä konsulttitaloilta ja kerätä kuhunkin projektiin sopivimmat henkilöt. Niin toimittiin myös tässä hankkeessa. Ylläpidosta vastaa kaupunkitekniikan keskus. Portaalin hyödyntämä aineisto kootaan automaattisesti kaupungin tietojärjestelmistä ja se päivittyy sivustolle kerran vuorokaudessa, kertoo kaupunkitekniikan keskuksen investointipäällikkö Petri Vainio (kuvassa). 

Tietoa katukunnossapidosta aurauksineen

Talven tultua asukkaita kiinnostaa myös oman kotikadun kunnossapito. Milloin katu aurataan ja onko se tänään hiekoitettu? Nämäkin asiat selviävät portaalista. 

 

Kadun nimellä saat näkyviin katujen hoidon palvelulupauksen. Esimerkiksi Merituulentien luvataan aurata neljän tunnin kuluessa siitä kun lunta on kertynyt kadulle kolme senttiä. Aamulla katu aurataan kello seitsemään mennessä. Näet, minä päivänä ja mihin kellonaikaan katu on viimeksi hoidettu. 

Osa kuntapalveluiden digitalisointia

Petri Vainio kertoo Kotikatuportaalin syntyneen nopeasti. Ideasta betaversioon kului vajaa vuosi, ja itse koodaus kesti kolmisen kuukautta. 

 

Portaali on nopeasta synnystään huolimatta monipuolinen. Se helpottaa tiedon löytämistä ja palautteen antamista. Tavoitteena oli helpottaa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia, ja se saavutettiin.

– Liian usein ihmiset heräävät vasta, kun rakentaminen on jo käynnissä. Rakentamisen alettua suunnitelmia ei enää voi muuttaa. Toivomme, että asukkaat seuraavat nyt esimerkiksi katusuunnitteluhankkeita ja kertovat ajatuksensa hyvissä ajoin, Vainio kannustaa.

Palvelu sai rahoituksen Espoon kaupungin digiagenda-ohjelmasta, jonka tavoitteena on edistää kuntapalvelujen digitalisointia.

– Muihin tietojärjestelmien kehityshankkeisiin verrattuna Kotikatuportaali oli edullisen puoleinen, 100 000 euron luokkaa, Vainio mainitsee.

Aika tuo uusia palveluja

Portaali tekee kysymisen ja palautteen antamisen helpoksi. Pääset tiedustelemaan sinua kiinnostavista asioista ja antamaan palautetta yhdellä klikkauksella, koskipa palaute kadun kunnossapitoa, liikennettä tai suunnittelua ja rakentamista. 

 

– Portaalin kehittäminen jatkuu vielä, kunhan saamme tarvittavat resurssit. Tulevaisuudessa asukas voi tilata ilmoituksia kotikadustaan suoraan sähköpostiinsa, Petri Vainio kertoo.

Painavan tiedon lisäksi portaalissa on luettavissa aluetta koskevia twiittejä. Niitä ovat kirjoittaneet sekä kaupungin toimijat että yksityishenkilöt. Näin teidät, mistä puhutaan.

Infratyöt ennakoivat asuinrakentamista Merituulentien varressa

Niittykummun ydinkeskusta muuttuu lähivuosien aikana tiiviiksi asuinalueeksi tontti toisensa jälkeen. Käynnissä olevat infratyöt ennakoivat seuraavaksi rakennettavia uusia asuinkortteleita. Kunnallistekniikkaa rakennetaan parhaillaan esimerkiksi Merituulentien pohjoispuolella metroaseman naapurissa sekä noin puolen kilometrin päässä asemasta Tonttumuorissa.

 

Kaupunkitekniikan keskuksen aluepäällikkö Emilia Lehikoinen osoittaa tonttia, jonka infratyöt eivät varmasti ole jääneet huomaamatta Niittykummun keskustassa liikkuvilta. Tontti sijaitsee Riihitontun alueella metroasemaa ja kauppakeskus Niittytoria vastapäätä. Merituulentien, Olarinluoman ja Riihitontuntien rajaamalla tontilla sijainnut vanha liikerakennus on hävinnyt maisemasta, ja tontin ovat vallanneet erilaiset työkoneet. Syksyn aikana tehtävät työt liittyvät ennen kaikkea hulevesien hallintaan.

 

Punatiilinen liikerakennus oli tuttu näky kyseisellä tontilla vuosikymmenien ajan. Talvinen kuva on vuoden 2018 helmikuulta, kun metrokeskusta rajaavat tornitalot olivat valmistuneet ja enteilivät jo tulevaa suurta muutosta myös naapurustoonsa. Asuintalojen rakentaminen tällä vanhan liikerakennuksen paikalla alkaa aikaisintaan ensi keväänä.

 

Tontille on tulossa ensivaiheessa kolme kerrostaloa. Kaava mahdollistaa kahdeksankerroksisten talojen rakentamisen tontin länsiosaan eli Olarinluoma-kadun puolelle ja viisikerroksisten talojen rakentamisen tontin pohjoispuolelle Riihitontuntien varteen. Talot rakentaa YIT.

Uusien kerrostaloasuntojen sijainti on mitä keskeisin. Lähipalvelut löytyvät naapurista Niittytorilta ja metroasema sen alakerrasta. Korttelin asukkaat pääsevät metrolla muutamassa minuutissa töihin, oppilaitoksiin ja lisäpalvelujen pariin niin itä- kuin länsisuuntaan. Autoilija puolestaan on Länsiväylällä tai Kehä kakkosella muutamassa minuutissa. Lähikoulut, Niittykummun koulu ja Uusikummun koulu, sijaitsevat aivan korttelin asuintalojen tuntumassa.

Nuttukujasta uusi asuinkatu Tonttumuoriin

Tonttumuorissa on rakenteilla uusi katu nimeltä Nuttukuja. Sen länsipuolelle nouseva uusi asuinkortteli sijaitsee paloasemaa vastapäätä Merituulentien pohjoispuolella. Nuttukuja on lyhyt katu, joka palvelee vain uuden kerrostalokorttelin asukkaita. 

 

Tontille on lupa rakentaa korkeintaan kuusikerroksisia taloja. Tulossa on sekä vuokra- että omistusasuntoja. Talot sijoittuvat kahteen ryhmittymään: osa rakennetaan Merituulentien puolelle ja osa niiden taakse, lähemmäs Haltijatontuntietä.

– Tuleva kerrostalokortteli on tähän asti ollut rakentamatonta viheraluetta. Kaavan mukaan Nuttukujan korttelialueen molemmin puolin jää vielä viheralueita, Emilia Lehikoinen kertoo ja osoittaa Nuttukujan itäpuolelle jäävää viherkaistaletta.

– Nuttukujan infratyöt käynnistyivät toukokuussa. Alueella rakennetaan muun muassa vesi- ja viemäriputkistoa. Tavoitteena on, että talonrakentajat pääsisivät tontille ensi keväänä.

Myös Nuttukujan lapsilla on lyhyet koulumatkat. Niittykummun koulu sijaitsee Merituulentien toisella puolella ja Uusikummun koulu pienen kävelymatkan päässä.

Oja ja taimenet hidastivat aloitusta

Tonttumuorin asemakaava Kotitontuntiestä Tapiolaan päin on ollut lainvoimainen kesästä 2016 lähtien, mutta rakentamista on viivästyttänyt kaupungille yllätyksenä tullut Aluehallintoviraston vesilain tulkinta aluetta halkovasta Nässelkärrinojasta.

– Nässelkärrinoja kerää hulevesiä suurelta alueelta ja purkaa niitä Gräsanojaan. Gräsanoja on osa Niittykummun alkuperäistä luontoa ja siinä kasvaa taimenia. Aluehallintovirasto on tulkinnut ojan kutualueineen arvokkaaksi kaupunkipuroksi. Kaupungin tuli hakea Aluehallintovirastolta vesilupa Nässelkärrinojan putkittamiseen. Se saatiin vuosi sitten elokuussa. Putkittamisen ehtojen mukaan vettä likaavia ja samentavia töitä ei saa tehdä taimenen kutuaikaan syyskuusta marraskuun loppuun. Ehtoihin kuului myös veden laadun tarkkailu, joten kaupunki ottaa ojasta vesinäytteitä, jotka tutkitaan laboratoriossa. Tulokset viedään ympäristöhallinnon tietokantaan. Tällä kaikella varmistetaan, ettei taimenkanta vaarannu.

Ennen kuin Riihitontun ja Tonttumuorin kortteleita voidaan alkaa rakentaa, Nässelkärrinojan avouomaksi jääneet osuudet tulee putkittaa vielä laajalta alueelta ja ojaa siirtää Nuttukujan kohdalla. Putkitus ja siirto tehdään vesiluvan mukaisesti Merituulentien reunaan. Nuttukujan alla oja viedään rumpuihin ja niissä aina Tonttupuistoon asti, jossa se avautuu jälleen vapaaksi uomaksi. Asuntojen rakentaminen on mahdollista aloittaa vasta ojan siirron ja uuden kadun valmistumisen jälkeen.

Asuinrakentamista suunnitellaan myös Kotitontuntien ja Meritulentien kulmaan autoliikkeiden kohdalle, mutta kaava on vielä auki.

 

– Nässelkärrinojan putkitustyö ja Nuttukujan rakentaminen ovat käynnissä, ja koko Nuttukujan infraurakka valmistuu keväällä 2020. Tämän jälkeen Tonttumuorin kaava-alue on lähes valmis, Emilia Lehikoinen kertoo.